Hyviä uutisia Kiinasta: Maa on onnistunut kasvattamaan metsäalaansa 50 miljoonalla hehtaarilla 35 vuodessa. Metsistä on muodostunut mahtava hiilinielu, kun maassa on torjuttu aktiivisesti eroosiota istuttamalla metsää. Voimakas teollistuminen on vetänyt ihmisiä kaupunkeihin ja jättänyt huonoja peltoja metsittymään.
Kiinan myönteinen kehitys hiilinieluissa on yllättänyt tutkijatkin, sanoo ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi.
”Kuinka nopeasti voi tapahtua niin paljon, ja se on tapahtunut ihan muista syistä kuin ilmastopolitiikasta.”
Kauppi tuntee maapallon hiilinielut. Hän on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n työskentelyyn. Hän teki jo 1990-luvun alussa uraa uurtavaa tutkimustyötä hiilinielujen ymmärtämisessä.

”Ajatus siitä, että vähentämällä hakkuita autetaan ilmastoa, on outo.”
Kiinan metsien myönteinen kehitys on kieltämättä yllättävä, kun sitä vertaa metsäisessä Suomessa viime aikoina käytyyn keskusteluun. Täällä tutkijat kiistelevät siitä, ovatko metsät enää nieluja lainkaan. Moni peräänkuuluttaa rajoituksia hakkuiden määrään.
Kauppi pitää suomalaista keskustelua kummallisena. Hänen mielestään Suomessa hakkuita ja hiilinieluja tarkastellaan aivan liian lyhytnäköisestä perspektiivistä.
”Ajatus siitä, että vähentämällä hakkuita autetaan ilmastoa, on outo”, Kauppi sanoo.
”Pitkällä tähtäyksellä parempi olisi toisinpäin, että voitaisiin vähän enemmän käyttää puuta, kestävyyden rajoissa tietysti. Se olisi ilmastolle hyvä”, hän väittää.
Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen vuonna 2035, mutta Kauppi pitää realistisempana 50–70 vuoden aikaa, jolla metsienkin kasvua perinteisesti tarkastellaan.
Pitkällä aikavälillä olisi luontevampaa panostaa kasvuun ja elinvoimaan kuin hätäisillä muutoksilla.
”Puuta tuotetaan sen mukaan, mitä metsäteollisuuden tuotteita kysytään maailmalla. Jos Suomessa jätetään tekemättä, ne tehdään muualla”, Kauppi sanoo.

Hiilinieluhuolia on kantautunut muualtakin. Kanadassa ja Siperiassa laajat metsäpalot ovat kääntäneet metsiä nieluista päästölähteiksi. Euroopassa tuhohyönteiset ovat runnelleet metsiä ja horjuttaneet hiilinieluja.
Kaupin mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvaan maaston kuivumiseen ja metsätuhoihin on vaikea vaikuttaa nopeasti. Silti hän ei ole suuremmin huolissaan tilanteesta.
”Ei sitä metsää voi määräänsä enempää palaa, ja palotkin ovat aina kuuluneet metsiin”, hän huomauttaa.
Palanut metsä lähtee uuteen kasvuun. Esimerkiksi Euroopassa tuhometsät uusiutuvat ja hiilinielujen kannalta maanosan metsät voivat hänen mukaansa kokonaisuudessaan hyvin.
”Metsät vahvistuvat ja laajenevatkin koko ajan. Olennaista on, että puuston määrä ei ole vähentynyt Euroopassa, vaan päinvastoin se karttuu koko ajan Suomessakin.”
Nasan satelliittikuvien pohjalta tehdyn tuoreen selvityksen mukaan boreaalisen metsän koko on kasvanut 12 prosenttia viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Se vastaa suunnilleen Suomen, Ruotsin ja Viron yhteenlaskettua pinta-alaa.
Huomattavasti vaikeammin ratkaistava tilanne on sen sijaan tropiikissa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa sekä osassa Kaakkois-Aasiaa. Näillä alueilla vuosikymmeniä jatkunutta metsäkatoa ei olla saatu kuriin, ja uutta metsämaata raivataan yhä koko ajan lisää ruoantuotantoon.

Hakkuiden ja metsätalouden sijaan hiilinielun ongelmat ja niihin liittyvät ratkaisut kytkeytyvätkin usein ihmiskunnan muihin haasteisiin, ruoka- ja energiatuotantoon.
Ja se paljastaa myös ison ongelman Kiinan metsien myönteisen kehityksen takana. Hinta kasvaneista hiilinieluista on nimittäin kova: kaupungistumisen ja kulutuksen kasvun ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen määrä on kasvanut, eikä se vielä ole edes saavuttanut huippuaan.
”Hinta metsien hiilinieluille on kallis, kun samalla on siirrytty fossiilipohjaiseen elämäntapaan. Nettovaikutus ilmaston kannalta on huono”, Kauppi summaa.
Hän on listannut äskettäin julkaisemassaan kirjassa 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua keinoja, joilla metsien kykyä vastata ilmasto-ongelmaan voitaisiin parantaa.
Tärkeimmäksi keinoksi hän nimeää fossiilisten päästöjen rajoittamisen. Ilman sitä ei mikään nielujen määrä ratkaise ihmiskunnan suurta ongelmaa.
”Jos fossiilipäästöjen vähentäminen onnistuu, niin 50 vuoden kuluttua aletaan lähenemään sellaista tasapainoa, jossa metsien nieluillakin on oikeasti merkitystä. Toistaiseksi se on vielä fossiilisiin päästöihin verrattuna vain pientä pyristelyä.”

Yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta toimet metsässä eivät toki ole vähäpätöistä pyristelyä. Kaupin mukaan ilmastonmuutoksen edetessä metsien elinvoimasta on pidettävä erityistä huolta. Kasvua pitäisi saada lisää.
”Se tarkoittaa sitä, että siellä olisi nuorta puustoa, keski-ikäistä ja varttunutta puustoa oikeissa suhteissa. Puuston pitäisi kasvaa täystiheänä ja mahdollisimman isokokoisia tukkipuita”, Kauppi luettelee.
Jos puusto on elinvoimaista, se selviää paremmin tuholaisista, kuivuudesta ja muista ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista muuttuvista oloista.
Keinot ovat suomalaisille metsänomistajille tuttuja metsänhoitotoimia, mutta toisaalta meilläkin on paljon huonosti hoidettuja metsiä, Kauppi huomauttaa.
”Puuston pitäisi kasvaa täystiheänä ja mahdollisimman isokokoisia tukkipuita.”
Tärkeä ratkaistava asia olisi Kaupin mielestä myös siinä, miten maat laskevat tuottamiaan päästöjä. Vaikka monissa länsimaissa päästöjä on onnistuttu vähentämään, saastuttavaa tuotantoa aiheutetaan muualta.
”Hiilineutraalisuustavoitteissa käytetään mielestäni väärää laskukaavaa. Päästöt olisi mahdollista laskea myös kulutuksen mukaan riippumatta siitä, missä kuormitus tapahtuu.”
Suomessakin käytetään paljon Kiinassa tuotettuja tavaroita ja vastaavasti meidän kontollemme lasketaan Suomessa toimivan terästeollisuuden ja metsäteollisuuden päästöt, vaikka tuotteet vietäisiin kulutettavaksi muualle.
”Kulutusperusteiseen laskutapaan siirtyminen siirtäisi luultavasti tuotantoakin viisaampiin paikkoihin.”
1. Fossiilisten päästöjen rajoittaminen.
Fossiilisia hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa vähentämällä energian kulutusta, parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä päästötöntä energiatuotantoa ja vaikkapa korvaamalla kivihiilivoimaa maakaasulla.
2. Elintarvikehuollon parantaminen.
Maatalousmaan yksi hehtaari riitti vuonna 2020 tuottamaan ravinnon noin viidelle ihmiselle. Metsäkato loppuu, jos vuonna 2060 pystytään yhdellä hehtaarilla ruokkimaan seitsemän ihmistä.
3. Tutkimustieto julkiseksi ja käyttöön.
Metsien hiilinielun mittausta pitää parantaa maailmanlaajuisesti. Tuotantopohjaisista tilastoista pitäisi siirtyä kulutuspohjaisiin tilastoihin. Kaupunkien tai valtioiden tilastoja ei saa sievistellä sysäämällä tuotteiden valmistusta kehitysmaihin.
4. Globalisaatio oikeaan käyttöön
Elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden tuontia pitää harkita tarkkaan maista, joissa esiintyy metsäkatoa. Globalisaatio pitää saada nykyistä paremmin toimimaan ympäristönsuojelun puolesta eikä sitä vastaan.
5. Puu säästäväiseen käyttöön
Pääosa hakatusta puusta käytetään energiaksi, eikä tuotteiksi. Energiankäytön hyötysuhdetta pitää parantaa, etenkin Afrikassa.
6. Aktiivinen metsänhoito ja metsätuhojen hallinta
Tärkeä on tavoitella pitkäaikaista kasvua ja suurtuhojen ennaltaehkäisyä. Kaiken ikäisten puiden hyvää hoitoa tarvitaan, samoin paikallisiin olosuhteisiin sekä muuttuvaan ilmastoon sopivien puiden istuttamista.
7. Puiden hautaaminen
Hiiltä voidaan varastoida hautaamalla puita hapettomiin oloihin, esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin. Suurin käyttöarvo puulla on kuitenkin teollisuuden valmistamissa tuotteissa.
8. Hiilidioksidi polttoaineen raaka-aineena
Sähköpolttoaineita valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Metsäteollisuuden laitoksista purkautuu hiilidioksidia, josta on tuotettu polttoainetta kokeilumielessä.
Lähde: Pekka Kauppi: 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
