• MTK:n Marttila ennallistamisesta: Euroopan parlamentti petti omansa eikä lopputulos vastaa Suomen tavoitteita

    Suomen on nyt tartuttava tilaisuuteen määritellä ennallistamisen toimenpiteet kansallisesti, sanoo Juha Marttila.
    Tilaajalle
    ”Jos kompromissi olisi löytynyt neuvoston ja parlamentin puolestavälistä, siinä olisi ollut elementit tasapainoiselle ratkaisulle”, sanoo Juha Marttila.
    ”Jos kompromissi olisi löytynyt neuvoston ja parlamentin puolestavälistä, siinä olisi ollut elementit tasapainoiselle ratkaisulle”, sanoo Juha Marttila. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsäpolitiikka
    11.11.202309:00
    Anniina Jokinen

    Suomen on löydettävä selkärankansa, kun ennallistamisasetusta lähdetään soveltamaan, jos asetus menee tällaisenaan läpi, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

    Euroopan komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto saavuttivat kolmikantaneuvotteluissa sovun ennallistamisasetuksen lopullisesta muodosta.

    ”Se oli kompromissi, jossa kirkko ei asettunut ihan keskelle kylää. Euroopan parlamentti nöyryytettiin ja Suomen itselleen asettama rima vähän aikaa pysyi kannattimillaan, mutta putosi”, Marttila sanoo.

    ”Jos kompromissi olisi löytynyt neuvoston ja parlamentin puolestavälistä, siinä olisi ollut elementit tasapainoiselle ratkaisulle. Tämä ei ole Suomen tavoitteiden mukainen eikä ole kunniaksi parlamentille, jos asia tähän jää.”

    Asetuksessa on paljon kohtia, jotka EU:n jäsenmaat voivat määritellä kansallisesti. Myös varaa joustoille on. Marttilan mukaan asetuksessa pahinta on ekosysteemien tilan heikentymiskielto.

    ”Pahimmillaan se johtaa totaaliseen museointiin, jos kauhuskenaario toteutuu. Ei luonto ole stabiili. Jos metsässä tehdään hakkuita, niin ei se pysy stabiilina”, Marttila moittii.

    ”Suomen kohdalta nyt alkaa kova työ, että tästä viedään luonnonsuojelua eteenpäin, mutta ei tuhota mitään arvokasta siinä samalla.”

    ”Vain silloin, kun otetaan todella laaja lähestymistapa tähän, voidaan elää tämän ratkaisun kanssa.”

    Asetuksen valopilkkuna voisi pitää sitä, että turvemaiden vettämistoimenpiteet ovat vapaaehtoistia yksityisille maanomistajille.

    ”On hyvä, että se on mainittu, mutta turvemaiden ennallistamisprosentit on kovat”, Marttila sanoo.

    ”Toisaalta pitää muistaa, että tämä ei koske turvepeltoja pelkästään. Suomesta löytyy todella paljon ojitettuja soita, joilla ei ole taloudellista arvoa.”

    Sellaisia kohteita ovat esimerkiksi ojitetulle suolle istutetut metsät, joissa puut eivät ole lähteneet kasvamaan toivotulla tavalla.

    ”Vain silloin, kun otetaan todella laaja lähestymistapa tähän, voidaan elää tämän ratkaisun kanssa. Mutta sitten jos tässä hairahdutaan sille tielle, että lähdetään katsomaan vain viljelyskäytössä olevaa turvepeltoa, tämä on mahdoton toteuttaa eikä missään nimessä hyväksyttävissä.”

    Marttilan mukaan ennallistamisasetuksen toimeenpano on nyt kiinni siitä, pystyykö Suomi toimimaan sen suhteen viisaasti. Myös parlamentin reaktio neuvottelijoidensa saavuttamaan lopputulokseen voi vielä muuttaa asioita.

    Lisää aiheesta
    • Vuoteen 2030 saakka ennallistamistoimet keskitetään Natura 2000 -alueille. Ojitettujen turvemaiden vettäminen puolestaan on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista.

      Metsäpolitiikka | Tätä tarkoittaa EU:n ennallistaminen käytännössä: turvemaille palautettava vettä, pellolle perhosia ja metsiin lintuja

      Tilaajalle
    • EU haluaa ennallistaa viidenneksen alueensa pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä.

      Metsäpolitiikka | EU:n vaatiman ennallistamisen onnistunut toteutus on nyt omissa käsissä, vetoaa MTK:n Tiirola

    • Selkeää kehitystä on tapahtunut selkeästi esimerkiksi maa-alueiden ennallistamistavoitteet määrittelevässä artiklassa.

      Metsäpolitiikka | Ennallistamisväännön lopputulos on selkeä kompromissi, arvioi Metsäteollisuus – ”Painottaisin kansallisen toimeenpanon tärkeyttä”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin