

Persoonallinen, 30 vuotta sitten valmistunut hirsitalo Mäntyharjulla oli käsistään kätevän nuoren pariskunnan yhteisen unelmoinnin ja sinnikkään työn tulosta.
”Valtavasti tehtiin töitä. Rakentamiseen kului lopulta kolme vuotta”, Heljä Nygren kertoo.
”Inspiraatiota talon suunnitteluun saimme Sääksmäen Visavuoresta, Tuusulan Halosenniemestä ja monista muista upeista hirsirakennuksista, joita olimme reissatessamme nähneet.”
Korkean rakennuksen edessä on lampi ja takana kallioinen rinne. Itse talo sulautuu maisemaan kuin olisi aina seissyt siinä. Rakennuksen ulkopinnat käsiteltiin aikanaan rautavihtrillillä, joka harmaannuttaa hirren kauniisti.
Kolme harmaata piharakennusta sopivat päärakennuksen tyyliin ja tarjoavat runsaasti varastotilaa.
Heljä Nygren sekä hänen 18-vuotias poikansa Iiro Sappinen
Mäntyharjun Kolkkalassa sijaitseva hirsitalo on valmistunut vuonna 1994
Asuinneliöitä talon kahdessa kerroksessa on 174, ja pihapiirissä on työ- ja varastotilaa kolmessa rakennuksessa

Heljä Nygren ja Olli Sappinen etsivät ensi alkuun vanhaa taloa Mäntyharjun taajamasta, mutta kun sopivaa ei löytynyt, he päättivät rakentaa itse.
Rivitalossa asunut nuoripari kaipasi lisää tilaa ja isoa pihaa. Molempia kiinnostivat vanhat talot ja perinteinen puurakentaminen.
Pariskunta osti puolen hehtaarin tontin tutuista maisemista läheltä Mäntyharjun keskustaa. Sinne saattoi rakentaa luonnon keskelle ilman asemakaava-alueen rajoituksia.
Talon pohjana oli Heljän ja Ollin laatima ruutupaperiluonnos. Rakennuspiirtäjä toteutti pariskunnan toiveet, mutta rakennusaikaansa nähden erikoisen talon rakennusluvan saamiseen meni lopulta kolme vuotta.
Lupaa odotellessaan pariskunta muun muassa kunnosti pihapiirin lammen ja rakensi pihan komeat kivimuurit.
Puut päärakennusta ja kolmea varastoa varten kaadettiin Hirvensalmelta ja sahattiin Mäntyharjun Varpasessa.
Hirsikehikkoa olivat kokoamassa alan ammattilaiset, joita löytyi Heljän lähisuvusta. Kun betonilattia oli valettu ja kuivunut, työmaalla oli hyvä hetki viettää isännän 30-vuotissynttäreitä.
Hirsiseinät ja katto pään päällä riittivät juhlapaikaksi isolle porukalle.
”Naapurin vanhasta laiturista saimme suuren pöydän juhlia varten. Koska oli juhannus, pitihän juhlissa myös saunoa. Sauna oli väliaikainen kyhäelmä”, Heljä naurahtaa muistoilleen.

Sisältä talo on yhtä vaikuttava ja persoonallinen kuin ulkoa. Pienen välieteisen kautta astutaan avoimeen tilaan. Korkea tupa on pari porrasaskelmaa eteisen yläpuolella, ja keittiö aukeaa tuvasta jälleen muutaman askelman ylempänä.
”Emme halunneet olohuonetta. Tämä oli koti meidän perhettä varten, ja meille tuli tupa”, Heljä Nygren kertoo.
”Leivinuuni aukeaa keittiöön, koska niin se oli paljon käytännöllisempi”, talon emäntä jatkaa ja kertoo uunissa paistuneen vuosikymmenten mittaan monia herkkuruokia ja meheviä joulukinkkuja.
Keittiöstä näkee talon takana olevalle kalliolle, jonka päällä oli 1950-luvulla tanssilava.
Tupa, keittiö, yksi makuuhuone, tv-huone, wc, kodinhoitotilat, sauna ja takkatupa ovat alakerrassa, jossa on miellyttävää lämpöä antava lattialämmitys.
Yläkertaan vievät portaat kuljettavat avoimen aulan kautta muihin makuuhuoneisiin.
”Joulukuusiostoksilla meidän oli vaikeaa löytää tarpeeksi korkeaa kuusta, koska sen paikka on ollut portaikon edessä.”


Hirsitalon sisustus muotoutui työn edetessä. Vaikka pariskunnalla oli selkeät toiveet, heidän oli vaikea löytää kaikkia haluamiaan materiaaleja.
Monia ovia, ikkunoita ja kaappeja rakentajapari teetti puusepällä sekä värjäytti laattoja uudelleen keraamikolla.
Kerran Olli ja Heljä ajoivat Hämeenkyrön tiilitehtaalle hakemaan ylipalanutta tiiltä, jotta leivinuuni ja tv-huoneen tiiliseinä saisivat heidän toivomansa ilmeen.
”Oli siinä muurarilla ihmettelemistä, kun pyysin häntä hurvittelemaan ja jättämää linjalangan pois, jotta saadaan sopivan rustiikkinen lopputulos.”
Talon sisäpinnoissa puuta on käytetty upean monipuolisesti. Vanhempien makuuhuone oli aluksi talon ainut huone, jonka seinissä oli tapetit. Sittemmin myös Sinna-tyttären huone tapetoitiin hänen rippijuhliensa alla.


Rakentaessaan pariskunta ei tyytynyt tavanomaisiin ratkaisuihin.
”Moni asia muotoutui lopullisesti vasta tehdessä, jolloin oli helpointa ratkaista yksityiskohtia puun ehdoilla.”
Suureksi avuksi urakassa olivat kummankin monipuoliset kädentaidot.
Heljä teki muurarille pienoismalleja pahvista ja savesta sekä kunnosti vanhoja huonekaluja. Hän on harrastanut vuosikymmeniä keramiikkatöitä, ja yhdessä miehensä kanssa hän kävi tiffanylasikurssin. Sieltä saatua taitoa oli mukavaa hyödyntää ovien ja ikkunoiden koristelussa.
Rakennusalan yrittäjänä toiminut Olli sommitteli näyttävän portaikon tuvasta yläkertaan autiotalosta saadun vaatekaapin ehdoilla. Yksi kekseliäs yksityiskohta on sukkalaatikot, jotka Olli nikkaroi makuuhuoneen porrasaskelmiin.
Aikaa ja energiaa kului, mutta se ei heitä haitannut.
”Oman kodin tekeminen perheelle oli maailman tärkein asia”, Heljä muistelee.
Portugaliin suuntautuneelta lomamatkalta löytyi muun muassa valaisimia. Hankintoja tehtiin myös huutokaupoista.

Keittiöaskareita tehdessään Heljä Nygren katselee usein ikkunasta kalliolle, jossa vuosikymmenten takaisen tanssilavan paikalla kasvaa nykyään metsää.
Ajat ovat muuttuneet monella tapaa. Heljä asuu taloa nuorimman poikansa Iiron kanssa. Myös Sinna vierailee siellä lähes päivittäin, koska hänen kotinsa on vain parin kilometrin päässä.
Ympäröivä luonto on Heljälle entistäkin tärkeämpi asia.
”Iltaisin kuuntelen lintujen ääniä ja seuraan majavan liikkeitä lammessa. Hämärässä saatan nähdä ketun.”
Vanhusten parissa työskentelevä Heljä tietää, että monien muistojen täyttämä koti ei välttämättä ole hänen loppuelämänsä koti. Hirsien lisäeristäminen ynnä muut talon huoltoon liittyvät pakolliset työt voisivat kuulua jo hieman nuoremmille.
Omia lapsiaan hän ei kuitenkaan halua sitouttaa taloon ja sen historiaan.
”Vaikka tämä talo oli minulle aikanaan se tärkein juttu, nuorilla on ihan oma elämä ja suunnitelmat”, Heljä sanoo.
Näin syksyllä hän nauttii sienestämisestä ja marjojen keräämisestä. Ja elämästä ihan päivä kerrallaan.
Heljä Nygren, mistä pidät talossasi eniten? ”Omassa kodissa saa levätä kunnolla. Hyvät yöunet ja hiljaisuus ovat luksusta.”
Mikä on inhokkikotityösi? ”Vaikka rakastan puusepällä teetettyjä vanhanaikaisia ikkunoita, ikkunoiden pesusta en pidä.”
Onko sinulla mielessä jokin uusi kotiprojekti? ”Ei ole uusia suunnitelmia. Vuodenaikojen vaihteluun liittyvää kunnossapitoa riittää ihan tarpeeksi.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
