Sappataskun Youtube-kanavalta löytyy reilu 350 taimenen ja lohen soutukalastamiseen liittyvää videota. Kuva: Kari Lindholm
Tubettaja Sappatasku soutaa meritaimenta läpi talven
Kemiläinen somevaikuttaja Sappatasku kuvaa Youtube-videoita taimenreissuistaan Kemijoella.TilaajalleKeminmaa
Tubettaja Sappatasku eli Tommi Ahonen soutaa meritaimenta Kemijoen alimmaisen voimalan, Isohaaran alapuolella. Ahosen vene on veneen ja kanootin risteytys, Yki 440 venekanootti. Kuva: Kari LindholmLue artikkelin tiivistelmä- Kemiläinen Tommi Ahonen, tubettajana tunnettu Sappatasku, soutaa meritaimenta Isohaarassa talvisin aina, kun pakkasta on alle kuusi astetta. Hän kuvaa ja julkaisee YouTube-kanavallaan kalastusvideoita, joita on kertynyt yli 350. Ahonen valmistaa käsityönä vaappuja, joihin maalataan 8–10 kerrosta.
- Päivätyönään hän työskentelee Kemin kulttuurikeskuksessa käyttömestarina.
Lämpimiin talvitamineisiin ja pelastusliiveihin sonnustautunut somevaikuttaja Tommi Ahonen eli Sappatasku työntää veneensä jääkylmään Kemijokeen. Tubettajan tarkoituksena on kalastaa meritaimenta jäistä vapautuneessa Isohaarassa ja taltioida koko toimitus videolle.
Ahosen toinen jalka liukastelee joen jäisellä penkalla. Toinen jalka tukeutuu veneeseen, joka horjahtelee saappaan pohjan ja vedenpinnan puristuksessa kuin mehutonkka laineilla.
”Kerran olen tässä kohtaa molskahtanut. Veneeseen nouseminen ja siitä poistuminen on homman vaarallisin osio”, Ahonen sanoo.
Talvisoudussa toisen vaaramomentin muodostavat virran mukana kulkeutuvat jäät, joiden väliin vene saattaa jäädä puristuksiin.
Veneen kokasta törröttää teleskooppivarsi, jonka nokassa on jokiluonnon tapahtumia kuvaava videokamera. Toinen kamera sijaitsee veneen perässä ja poimii soutajan parranpärinät.
Sappataskun Youtube-kanavan sisältö on karttunut 10 vuodessa reiluun 350 videoon. Päätöikseen Tommi Ahonen työskentelee käyttömestarina Kemin kulttuurikeskuksessa.
”Kalastusvideoiden kuvaaminen ja editointi Youtubeen haukkaa yhä enemmän aikaa.”
Veneensä laitoihin Ahonen on ruuvannut vapatelineet, joissa seisoo neljä itse valmistetuilla taimenvaapuilla ryyditettyä vetovapaa. Perälaudassa surisee sähköperämoottori, johon mies rakensi kaukokäyttölaitteen.
”Ei näin kiikkerässä purkissa kannata pyrkiä kiinni moottorin kahvaan.”
Ahonen kertoo soutavansa taimenta Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen alapuolella käytännössä aina, kun keli sallii.
”Kalastaminen onnistuu, kun pakkasta on vähemmän kuin kuusi astetta. Taimenta on joessa vähänlaisesti talvella. Sesonki alkaa toukokuussa, kun jokisuu vapautuu jäistä.”
”Sesonki alkaa toukokuussa, kun jokisuu vapautuu jäistä.”
Myöhemmin keväällä – veden lämmetessä – samoilta paikoilta vieheeseen iskevät merilohi, kuha, kirjolohi, hauki ja ahven.
”Taimen vaatii kylmää vettä, sen ottihalukkuus hiipuu kesällä, mutta kohenee taas syksyllä”, Ahonen selvittää.
Mies innostui kalastusvideoiden kuvaamisesta puolittain vahingossa, osaksi kavereiden yllytyksestä. Ensimmäinen video syntyi kännykän kameralla, joka oli teipattu kiinni veneeseen. Harrastuksen edetessä kamera vaihtui parempaan.
”Sitten piti miettiä nimi Youtube-kanavalle. Sappatasku on peräisin Ylitornion järvikylistä ja tarkoittaa tyhjätaskua.”
Jalokalavieheiden valmistus on luontainen jatkumo Ahosen pieteettiselle kalastusharrastukselle.
Hän sanoo, että tunnettujen valmistajien vieheet toimivat yleisvieheinä, mutta käsityönä valmistetut ovat himokalastajien täsmätyökaluja tiettyihin paikkoihin ja olosuhteisiin.
Ahosen käsityönä valmistamiin vaappuihin tulee 8-10 maalikerrosta. Maalaus tapahtuu kynäruiskulla. Kuva: Kari Lindholm”Väritys ja uintiliike ovat niitä seikkoja, jotka saavat kalan ottamaan tai jättämään vieheen. Esimerkiksi kylmälle ja lämpimälle vedelle tarkoitettujen vieheiden uinti- ja hakuliikkeet ovat erilaiset.”
Ahonen valmistaa keskimäärin yhden vaapun päivässä kotonaan sijaitsevassa verstaassa. Homma on käsityötä, ja työvaiheita kertyy parisenkymmentä ennen kuin viehe on valmis.
Maalaus ja lakkaus tapahtuu kynäruiskulla. Vieheet Ahonen viimeistelee yhtä huolellisesti kuin autonäyttelyyn tarkoitetun amerikanraudan.
”Maalikerroksia tarvitaan usein jopa 8–10, ja alemmat kerrokset vaikuttavat päälle tulevien kerroksien sävyyn.”
”Taimenen soutukalastus onnistuu, kun pakkasta on vähemmän kuin kuusi astetta”, Tommi Ahonen kertoo. Kuva: Kari LindholmArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
