Talvileimikoiden korjuu sujunut huonosti etelässä – pohjoisessakin unelmakelit päättymässä

Puukauppoja on solmittu tänä vuonna viimevuotista vilkkaammin. Niitä kirittävät viime vuoden lopulla korkealle jääneet kantohinnat.

”Vaikka puuvarannot olivat metsäteollisuudella loppuvuodesta jo korkealla, niin ostot ovat jatkuneet vähintäänkin normaalilla tasollaan. Myös puun hinta on säilynyt korkealla”, toteaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:n puukauppakatsauksessa.

Karttusen mukaan alkuvuodesta puukauppa on perinteisesti painottunut sopimuspalveluasiakkaiden ja takuuhintoja hakevien metsänomistajien puukauppoihin.

Myös metsää omistavat rahastot ja muut institutionaaliset puun myyjät solmivat puukauppa alkuvuodesta. Toki kauppoja ovat tehneet myös tavalliset metsänomistajat.

Kaikkineen metsänomistajat ovat myyneet Metsäteollisuus ry:n jäsenille tänä vuonna selvästi enemmän puuta, kuin viime vuonna vastaavana aikana. Osa yritysten ostoinnosta selittyy lauhalla talvella, joka on vaikeuttanut korjuuohjelmassa olleiden talvileimikoiden korjuuta.

”Heikot talvikelit ovat pakottaneet yhtiöt lisäämään kesäkorjuukelpoisten kohteiden ostoja”, selittää Karttunen.

Metsäyhtiöiden kannalta talven korjuukelit ovat olleet kaksijakoiset. Etelä-Suomessa lauhat jaksot ja pehmeinä pysyneet metsäpohjat ovat vaikeuttaneet talvikohteiden korjuuta.

”Sen sijaan pohjoisessa korjuukelit ovat olleet upeat. Maa ehti siellä ensin jäätyä ja sitten päälle satoi lumi”, kertoo puunhankinnan johtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista.

Etelä-Suomessa metsäpohjat ovat pysyneet pehmeinä, mikä on vaikeuttanut puunkorjuuta. Kuva: Jarno Mela

Metsäyhtiöiden kovan puuntarpeen takana on venäläisen puun jättämä lähes 10 miljoonan kuution aukko. Sen umpeen kurominen on lisännyt yhtiöiden ostoa kotimaasta ja lähialueilta.

Esimerkiksi Metsä Groupin Kemin uuden biotuotetehtaan puuhuollosta osa on laskettu Ruotsin varaan. Jumppasen mukaan sieltä on tullut puuta suunnitelmien mukaisesti.

Yhtiön mukaan tänä vuonna nähdään, miten tehtaiden puuhuolto toimii, kun uudet investoinnit käyvät täydellä kapasiteetilla.

Metsäteollisuuden tämän kevään kovassa puuntarpeessa on jossain määrin kyse myös talouden elpymisestä. Se on siirtynyt, mutta pieniä merkkejä kysynnän kohenemisesta on vihdoin näkyvissä.

”Metsäteollisuuden markkinatilanne on etenemässä parempaan päin, mutta talouskehitys on ollut odotuksia hitaampaa”, toteaa Karttunen.

Karttusen mukaan esimerkiksi useat pankit ovat joutuneet alentamaan talousennusteiden kasvulukuja. Ne ovat kuitenkin pysyneet plussalla.

Toistaiseksi elpymisestä on näkyvillä lähinnä palvelusektorilla. Tuotteiden kysynnässä suunta parempaan voi vasta orastella.

Metsäteollisuuden osalta sellutehtaat ovat yrittäneet ajaa alkuvuodesta korotuksia läpi. Saha- ja levyteollisuudelle viime vuosi oli synkkä.

”Nyt kysynnässä on maltillista toiveikkuutta, joka on näkynyt sahatavaran hintatasojen nousuna”, sanoo Karttunen.

Sahatavaran kysyntää vaikuttaa rakentamisen kehitys Euroopassa. Se ei vielä kovin hyvältä näytä. Epävakautta metsäteollisuudenkin näkymiin tuovat Yhdysvaltojen mahdolliset tullitoimet.

Metsänomistajille puukaupat ovat tuoneet viime vuosina vahvan tulovirran. Kantorahaa on kertynyt yli kolmen miljardin euron vuosivauhdilla.

”Kotimaisen puun vahva kysyntä ja hintataso ovat vaikuttaneet metsänomistajien tulovirtojen lisäksi niistä maksettaviin veroihin, muistuttaa Karttunen.

Metsänomistajien puukaupoista tehtävien verojen ennakonpidätykset oli viime vuodelta 455 miljoonaa euroa. Metsäsektorin koko verokertymä on luonnollisesti huomattavan paljon suurempi.

”Metsänomistajien verokertymän kova kasvu antaa perusteita sekä metsänhoitoa lisäävien tukien valmistelulle että puumarkkinoita tukevien toimien verohuojennuksille”, sanoo Karttunen.

Erityisen tärkeänä metsänomistajia edustava MTK on pitänyt metsävähennyksen laajennusta. Järjestön mukaan sillä on merkittävä vaikutus aktiivisten metsänomistajien kannattavuuteen.

”Metsänomistuksen siirtyminen aktiivisen metsänhoidon piiriin parantaa myös puumarkkinoiden toimivuutta. Siinä voittajia ovat sekä puun myyjät että puun ostajat”, toteaa Karttunen.