Video: Suloiset poikaset kuoriutuivat ‒ tutkijat hautoivat uhanalaisen linnun munia, jotka uhkasivat jäädä tulvan alle

Oulun yliopiston tutkijat ovat keränneet Lumijoelta ja Hailuodosta erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin munia ja hautoneet niitä keinotekoisesti laboratoriossa.

Haudonta onnistui, ja 16 munasta 11 on nyt kuoriutunut. Keinohaudonta on suojelumenetelmänä poikkeuksellinen.

”Kun keräämme pesästä munat, haudomme ne ja kasvatamme poikaset lentokykyiseksi, niin autamme lintuja selviämään kaikista vaarallisimmista hetkistä”, kertoo Oulun yliopiston opettaja Veli‑Matti Pakanen.

Lintujen suojelutyötä tehdään yhteistyössä Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen sekä Max Planck Institute of Biological Intelligencen kanssa, Veli-Matti Pakanen kertoo. Kuva: Janne-Pekka Manninen / Oulun yliopisto

Luonnossa pesintää uhkaavat pedot, jotka syövät linnun munia, sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet tuulitulvat, jotka yhä useammin tuhoavat kahlaajien pesiä matalilla merenrantaniityillä.

”Jo noin 40 senttimetrin nousu meriveden pinnassa voi hävittää pesiä laajoilta alueilta kerralla. Kyse on olosuhteista, jotka muuttuvat nopeammin kuin linnut ehtivät sopeutua”, Pakanen selvittää.

Tulvien lisääntyminen uhkaa kahlaajien lisäksi muitakin lintuja, mutta erityisen haavoittuva on Itämeren etelänsuosirri, jonka populaatio on yksi Euroopan uhanalaisimmista kahlaajapopulaatioista.

Pakasen mukaan Perämerellä etelänsuosirrejä pesi kymmenen vuotta sitten vielä noin 50 paria. Nyt niitä on vain noin 15.

”Laji uhkaa hävitä täältä kokonaan”, Pakanen toteaa.

Sen vuoksi jokainen onnistunut pesintä on tärkeä. Parhaassa tapauksessa tutkijoiden huomaan munansa menettänyt emo tekee vielä toisen poikueen, jolloin poikasten määrä voi tuplaantua.

Lintuja hoitavat yliopistolla Elina Pallaspuro ja Milka Kurkela. Kuva: Janne-Pekka Manninen / Oulun yliopisto

Kuoriutuneita poikasia nesteytetään aluksi pipetillä ja tarvittaessa niille syötetään hyönteisiä pinseteillä, mutta yleensä poikaset ruokailevat itsenäisesti. Kuva: Janne-Pekka Manninen / Oulun yliopisto

Etelänsuosirrin munia haudottiin Oulun yliopiston laboratoriossa noin kolme viikkoa.

Kun poikaset ovat vahvistuneet, ne kuljetetaan Lumijoelle ulkotarhaan, jossa ne totuttelevat ulko-olosuhteisiin noin kolmen viikon ajan.

Linnut rengastetaan ja vapautetaan Perämeren rannikolle heinäkuussa.

Syksyllä etelänsuosirrit lähtevät muuttomatkalle Euroopan rannikkoja pitkin Välimerelle ja Pohjois-Afrikan Mauritaniaan saakka.

Viime vuonna Oulun yliopiston tutkijat vapauttivat 26 etelänsuosirriä luontoon. Kuva: Simon Vandenpitte / Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa keinohaudontaa kokeiltiin ensi kerran vuonna 2024, jolloin maastoon palautettiin kolme lintua. Vuonna 2025 palautettiin 26 lintua.

Etelänsuosirri pesii ensi kerran 2–3-vuotiaana, joten keinohaudottujen lintujen ensipesintöjä odotetaan seuraavana kesänä.

Vastaavat suojelutoimet ovat Euroopassa harvinaisia. Etelänsuosirrin keinohaudontaa on kokeiltu Irlannissa ja Ruotsin Öölannissa vuodesta 2023, missä tänä keväänä on nähty seitsemän palannutta lintua.

Muun muassa Britanniassa on kokemusta kuovin ja mustapyrstökuirin keinohaudonnasta.

Pakanen korostaa, että keinohaudonta ei korvaa elinympäristöjen suojelua.

Kahlaajien tulevaisuus riippuu ennen kaikkea avoimien rantaniittyjen riittävän laajojen pesimäalueiden säilymisestä ja karjan laidunnuksesta.

”Suosirreille laidunnus on elinehto.”