Lintulajien kannat ovat pienentyneet, monet luontotyypit epäsuotuisassa tilassa

Monien tavallisimpien lintulajien kannat ovat Suomessa vähentyneet. Tuoreen raportin mukaan Suomessa pesii noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.

Tiedot selviävät Suomen kuuden vuoden välein Euroopan komissiolle tekemästä luonto- ja lintudirektiivien tilanneraportista. Nyt raportoitu jakso kattaa vuodet 2019–2024.

Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.

Ympäristöministeriön mukaan useimmat luontotyypeistä palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsistä niittyihin ovat epäsuotuisassa tilassa.

Ylä-Lapissa tilanne on eteläistä Suomea parempi. Siellä suot, vesistöt ja kalliot ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tunturikoivikoiden ja –kankaiden tila on kuitenkin heikentynyt.

Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien, esimerkiksi jokisuistojen ja vedenalaisten hiekkasärkkien, suojelutaso on rehevöitymisen vuoksi huono.

Luontotyyppien suojelutasot ovat huonontuneet edelliseen 2019 arviointiin verrattuna. Muutokset selittyvät osin tiedon tarkentumisella ja komission määrittämien arviointikriteerien uudistuksella. Paranevaa kehitystä on tunnistettu kahdella luontotyypillä, merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä, joita on onnistuttu viime vuosina kunnostamaan.

Raporttien laadintaan on osallistunut noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista.