MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen ei usko, että Viron ennakkotapaus tuo aihetta muuttaa luonnonsuojelulakia. Kuva: Timo Julkunen
Metsiä hakataan yhä enemmän lintujen pesimäaikaan – rajoitukset kurittaisivat erityisesti koneyrittäjiä
Kesähakkuiden määrä on kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä. Kaavamainen kielto olisi myrkkyä metsäkoneyrittäjille.Tilaajalle
Kelirikko rajoittaa luontaisesti hakkuita lintujen pesimäaikaan. Silti touko-heinäkuussa hakataan kuudennes teollisuuden tarvitsemasta puusta. Kuva: Jere Lauha, Säde AarlahtiTeollisuuden käyttämästä puusta hakattiin viime vuonna reilu kuudennes touko–heinäkuun aikana, jolloin lintujen pesintä on käynnissä.
1990-luvun alussa touko–heinäkuun aikana hakattiin vuosittain alle kuusi miljoonaa kuutiometriä.
Viime vuosina kyseisten kuukausien aikana hakatut teollisuuspuun määrät ovat Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan vakiintuneet yli kymmenen miljoonan kuutiometrin tasolle. Sen päälle tulevat vielä energiapuuhakkuut.
Vuodesta 2010 asti kesähakkuissa on ollut lievästi kasvava trendi. Kesähakkuiden osuus kaikista hakkuista on pysynyt kutakuinkin samana, sillä hakkuumäärät ovat kokonaisuudessaan kasvaneet.
EU-tuomioistuin linjasi 1. elokuuta Viron kesähakkuita koskevassa ennakkoratkaisussa, että lintujen pesimäaikaiset hakkuut voivat rikkoa EU:n lintudirektiiviä, vaikka hakkuissa ei tarkoituksellisesti aiheuteta linnuille vahinkoa.
Linjauksen mukaan avo- tai harvennushakkuut voidaan tietyin ehdoin kieltää lintujen pesintäaikana.
Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kuvailee päätöstä selkeäsanaiseksi.
”Hakkuissa ei saisi tuhoutua lintujen pesiä.”
Lehtiniemi toivoo, että Viron ennakkotapaus muuttaisi luonnonsuojelulain tulkintaa ja että Suomessa luovuttaisiin pesimäaikaisista hakkuista.
Luonnonsuojelulaki kieltää Suomessa rauhoitettujen eläinten tappamisen ja lintujen pesien tarkoituksellisen vahingoittamisen. Lisäksi laki kieltää eläinten tahallisen häiritsemisen erityisesti lisääntymisaikana.
Lain 82. pykälässä sallitaan kuitenkin poikkeus lintujen lisääntymisaikana tehtäville hakkuille ja muille metsätalouden toimenpiteille.
”Hakkuissa ei saisi tuhoutua lintujen pesiä.”
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan EU-tuomioistuimen päätös on ”kaikkea muuta kuin yksiselitteinen”.
Päätöslauselman toinen osio mainitsee hakkuukiellon ehtona kymmenen pesivää paria hehtaaria kohti. Tämän ja muiden ehtojen tulkinta vaatii Pesosen mukaan tarkkuutta.
Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asiasta parhaillaan lausuntoa yhdessä Viron ja Ruotsin kanssa.
”Keskeistä on se, että miten virolaiset päätökseen suhtautuvat”, Pesonen toteaa.
Ennakkoratkaisupyyntö tuli Viron korkeimmalta oikeudelta. Kyseessä on kaksi erillistä tapausta toukokuulta 2021, jolloin Viron ympäristöviranomainen keskeytti hakkuut, koska katsoi niiden häiritsevän lintujen pesintää.
Pesosen mukaan tällä hetkellä ei ole perusteita tehdä muutoksia lainsäädäntöön, vaan hakkuukohteita katsotaan tapauskohtaisesti.
”Katsotaan ja arvioidaan tätä nyt tässä hetken matkaa. Tarvittaessa tarkennetaan ohjeistuksia.”
”Keskeistä on se, että miten virolaiset päätökseen suhtautuvat.”
Valtion metsien hoidosta vastaa Metsähallituksen Metsätalous Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo odottavansa, miten EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua Suomessa tulkitaan ja sovelletaan.
”En näe ratkaisulla kovin suuria välittömiä vaikutuksia meidän käytännön toimintaan tällä hetkellä, mutta jos siinä tehdään jotain uutta kansallista tulkintaa, niin sitten ollaan valmiita seuraamaan niitä.”
Valtion mailla hakkuita tehdään ympäri vuoden. Suurin osa maista sijoittuu pohjoiseen, missä pahin kelirikko on touko–kesäkuussa eli samaan aikaan kuin lintujen kiivain pesintäaika.
”Hakkuut ovat meillä kaikista pienimmillä volyymilla juuri silloin. Ne on myös keskitetty kovimmille kankaille eli kuiville kankaille ja kuiviin männiköihin, missä lintujen pesimäympäristöjä on kaikista vähiten.”
Kumpulan mukaan Metsähallituksella on ympäristöoppaassaan hyvin tarkat ohjeet siitä, miten lintujen pesintä otetaan huomioon.
Esimerkiksi maakotkaesiintymän vaikutusalueella ei tehdä mitään toimenpiteitä helmikuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Kalasääsken pesintä turvataan syyskuun puoliväliin saakka.
Maanmuokkauksissa ja kulotuksissa kartoitetaan kanalinnun pesät etukäteen.
”Me maksamme maanmuokkausyrittäjille palkkion, jos he löytävät kanalinnun pesän maanmuokkauksen yhteydessä ja jättävät sen ympäristön käsittelemättä.”
Koneyrittäjien Simo Jaakkolan mukaan kesähakkuiden rajoittaminen vaikuttaisi merkittävästi alan liiketoimintaan. Kuva: Viestimedian arkisto”Se tarkoittaisi töiden seisahtumista huhtikuusta kesäkuun loppuun.”
Mikäli hakkuita rajoitettaisiin kaavamaisesti lintujen pesintäaikaan, se vaikuttaisi erityisesti metsäkoneyrittäjien liiketoimintaan.
”Se tarkoittaisi töiden seisahtumista huhtikuusta kesäkuun loppuun”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toteaa.
Mikäli puujalostus jatkuisi nykyisellä volyymillaan jatkuisi, 12 kuukauden aikana tarvittavat puut pitäisi korjata 9 kuukauden aikana.
”Me tarvitsisimme koneita lisää ja sellaisia henkilöitä, jotka haluavat tehdä yhdeksän kuukautta hommia ja olla kolme kuukautta ilman hommia.”
Jaakkolan mukaan on kiistatonta, että jonkun verran linnun pesiä tuhoutuu hakkuissa. Konekuskin on lähes mahdotonta sitä estää, mutta Jaakkolan mukaan lintujen pesintä turvataan suuntaamalla alkukesän hakkuukohteet sinne, missä lintuja pesii vähemmän tai ei ollenkaan.
Birdlifen mukaan 100 000 pesintää tuhoutuu Suomessa joka vuosi pesimäaikaisten hakkuiden vuoksi.
Teemu Lehtiniemen mukaan luku perustuu vuonna 1999 tehtyyn diplomityöhön, jonka mukaan noin 35 000 pesää tuhoutuu vuosittain päätehakkuissa. Tutkimus perustui linjalaskentoihin ja aineistona oli edeltävän kymmenen vuoden tiedot.
Tutkimuksessa ei ollut mukana harvennushakkuita, ja 1990-luvulta kesähakkuiden määrä on kasvanut tasaisesti.
”Tuoreempaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty, vaikka seurantapuolella aineistoja sellaisen tekemiseen kyllä olisi”, Lehtiniemi sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
