Metsänomistajilla ennätysmäärä hakkuuaikeita ‒ kestävyyden rajat paukkuvat

Metsäkeskuksen mukaan yksityismetsänomistajien hakkuuaikeet nousivat viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Samalla hakkuukertymät nousivat monissa maakunnissa kestävyyden rajoille tai sen yli.

Metsäkeskuksen mukaan monissa eteläisissä maakunnissa toteutuneet hakkuukertymät ylittivät jo toissa vuonna Luonnonvarakeskuksen arviot suurimmista ylläpidettävissä olevista hakkukertymistä. Viime vuonna niin kävi entistä useammassa maakunnassa.

”Kun metsien käyttö on näin intensiivistä, olisi entistäkin tärkeämpää lisätä metsien kasvua. Metsät pitäisi uudistaa mahdollisimman ripeästi ja tehdä tarvittavat metsänhoitotyöt laadukkaasti ja oikeaan aikaan”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

Metsänkäyttöilmoitusten perusteella yksityismetsien hakkuuaikomukset nousivat viime vuonna noin 65 miljoonaan kuutiometriin. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 11 miljoonaa kuutiota.

Kuusitukin osuus ilmoitetuista hakkuista oli neljännes ja mäntytukin vajaa viidennes. Kuitupuista tärkein oli mäntykuitu viidenneksen osuudella. Kuusi- ja lehtikuidun osuudet olivat 17 prosenttia ja lehtitukin 3 prosenttia.

Metsäkeskuksen mukaan hakkuiden kasvun taustalla on Venäjän käynnistämä hyökkäyssota, joka lopetti puuntuonnin Venäjältä. Se on lisännyt kotimaisen puun kysyntää ja kääntänyt hinnat nousuun.

Hakkuuaikomusten pinta-alat kasvoivat eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa. Suhteellisesti kasvu oli suurinta Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa.

Satakunnassa kasvun takana on osaltaan Eurajokea riepotellut Lyly-myrsky.

Metsäkeskus arvioi, että muualla Etelä-Suomessa hakkuita kiritti pelko kuusikoiden hyönteistuhoista. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla kuusitukin hakkuuaikomukset kasvoivat 700 000 kuutiometriä edellisvuodesta.

Pohjoisessa mielenkiinto kohdistui mäntykuitupuuhun. Sen taustalla olivat tehdasinvestoinnit.