Metsäkadon torjuminen menossa pahasti metsään: toistaiseksi vaikuttaa siltä, että EU-komissio pitää Suomen katoriskiä yhtä suurena kuin Brasilian

Pitkään näytti siltä, että jäsenmaat eivät näe suuria ongelmia viime kesänä voimaan astuneessa EU-laissa, jonka tavoitteena on vähentää metsien raivaamista maatalouskäyttöön.

Yleinen käsitys oli, että EU pyrkii lailla ajamaan alas metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden kuluttamisen. Tavoite ja sen saavuttamiseksi suunnitellut toimet kuulostivat siedettäviltä tai jopa hyviltä. Niiden koettiin koskevan ennen muuta kolmansia maita.

Nyt, kun komissiolta on turhaan odotettu soveltamisohjeita ja eri maiden metsäkatoriskien luokittelua, jäsenmaa toisensa jälkeen on huomannut karun totuuden: syliin on rysähtämässä taas uusi byrokratiahirviö, joka kuristaa erityisesti maa- ja metsätalouden arvoketjuja.

Suomi oli yksi ensimmäisistä, joka reagoi asetuksen ongelmakohtiin. Lain kirjainta tulkittiin jäsenmaiden, EU-parlamentin ja komission kolmikantaneuvottelujen yhteydessä niin, että karjatilat eivät saa rakentaa uutta navettaa, jos sen tieltä kaadetaan yksikin puu.

Vieläkään ei lopullisesti tiedetä, onko asia näin. EU-komission virkamiehille on kerrottu useaan otteeseen, että korjausliike tarvitaan, mutta sellaista ei ole kuulunut.

MT kävi Brysselissä diplomaattien ja edunvalvojien kanssa läpi tuoreinta luonnosta komission laatimista soveltamisohjeista: navettaongelma on edelleen ratkaisematta, mutta esimerkiksi aurinkopaneelien tieltä metsää saa kaataa. Metsäkatoasetuksen ja muiden metsälakien ristiriitaisuuksissa on niissäkin yhä selvittämistä.

Suomi ei enää ole huolineen yksin. Yhteensä 20 maata kovistelee komissiolta selkeitä soveltamisohjeita ja luokitusta eri maiden metsäkatoriskeistä. Oletus on, että suuri riski tarkoittaisi enemmän sääntelyä, raportointia ja valvontaa. Pienemmän riskin maat pääsisivät helpommalla.

Esimerkiksi Itävallassa ja Ruotsissa pelätään, että metsäkadon torjumisesta tulee merkittävä rasite kotimaiselle maa- ja metsätaloudelle, vaikka molempien maiden metsäkatoriskiä pidetään yleisesti vähäisenä.

Riskiluokituksesta liikkuu Brysselin edunvalvonta- ja diplomaattipiireissä hyvin erilaisia arvioita. Synkimmän näkemyksen mukaan komissiossa ajatellaan, että metsäkadon riski on suuri niissä maissa, joissa vielä riittää paljon hakattavaa. Tämän logiikan mukaan Suomi luokiteltaisiin korkeamman metsäkatoriskin maaksi kuin vaikkapa Malta.

MT:n tietojen mukaan sekä Saksa että Ranska ovat todenneet, ettei lain soveltamista voida aloittaa ensi vuoden alussa, jos komissiolla ei pian ole esittää tolkullista riskiluokitusta. Valituksia on tullut myös kolmansista maista, esimerkiksi Kanadasta ja Yhdysvalloista. Asetuksella on huomattavia vaikutuksia EU-maiden kanssa käytävään kauppaan.

Vihreän kehityksen ohjelmasta suivaantuneet eurooppalaiset viljelijät ovat kevään traktorimarsseilla onnistuneet painostamaan itselleen myönnytyksiä. Nyt jäsenmaat kiukuttelevat myös metsäkatoasetuksesta siinä toivossa, että komissio muuttaisi linjauksiaan.

Toistaiseksi on epäselvää, aikooko komissio vastata huutoon soveltamisohjeilla. Suomen maatalousministeri Sari Eassyah (kd.) peräsi hänkin MT Livessä huhtikuun alussa puuttuvaa riskiluokitusta ja korosti muiden muassa, että asetuksen ei pitäisi koskea alle puolen hehtaarin hakkuita.

Jotkut jäsenmaat ovat esittäneet, että asetusta sovellettaisiin alkuvaiheissa vain kolmansiin maihin, joissa metsäkatoriskit ovat suurempia. Tällaisen mallin EU:n kauppakumppanit todennäköisesti riitauttaisivat.

On hyvin mahdollista, että komissio joutuu siirtämään lain soveltamisen aloittamista joko ensi vuoden puoliväliin tai 2026 alkuun. Ympäristöjärjestöt varoittavat, että lykkääminen olisi jälleen uusi luontokadon ja ilmastotavoitteiden kannalta kriittinen EU-lainsäädännön vesitys. Se myös nakertaisi EU:n uskottavuutta ennustettavasti toimivana kauppakumppanina.

Jos komissio päätyy esittämään lykkäystä, EU-parlamentin on se hyväksyttävä, mutta sitä ei ehditä tehdä ennen kesäkuun vaaleja. Vaalitulos voi puolestaan vaikuttaa parlamentin voimasuhteisiin niin, että komissiolta vaaditaan kokonaan uutta asetusesitystä.