Viitasaaren seurakunnalla on metsämaata 1 776 hehtaaria. Talouspäällikkö Kirsi Salojärven mukaan metsärahat käytetään pääosin kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin. Kuva: Petteri Kivimäki
Kirkolla on mittava metsäomaisuus, jota luontoaktiivit himoitsevat suojeltavaksi
Luterilaisen kirkon seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on yli 160 000 hehtaaria metsää.Tilaajalle
Viitasaaren seurakunta omistaa lähes kokonaan 161 hehtaarin laajuisen Viitasaaren, puhekielessä Vanhan kirkkosaaren, jossa kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat. Kuva: Petteri KivimäkiEniten metsämaata luterilaisen kirkon seurakunnista omistaa Lieksan seurakunta, 5 139 hehtaaria. Seuraavina tulevat Kokkolan (3 848) ja Kuopion (3 529) seurakuntayhtymät.
Seurakunnilla on yhteensä reilut 160 000 hehtaaria metsää. Lukua voi verrata rahastojen Suomessa omistamien metsien määrään, joka Luonnonvarakeskuksen siteeraaman tutkimuksen mukaan oli 560 000 hehtaaria vuonna 2022.
Seurakuntien metsäomaisuus jakautuu epätasaisesti. On sekä paljon ja jonkin verran metsää omistavia, että vähän tai ei ollenkaan metsää omistavia seurakuntia.
”Kaikki seurakunnat yhteen laskien metsätalouden nettotuotto on pitkällä aikavälillä pysytellyt noin 20 miljoonassa eurossa. Siitä on siis jo vähennetty metsätalouden menot”, kertoo kirkon maankäyttöpäällikkö Harri Palo.
Seurakuntien metsiä hoidetaan ammattimaisesti. Kirkkojärjestys velvoittaa laadituttamaan metsäsuunnitelman kymmenen vuoden välein.
”Vaikka seurakunnat hoitavat ja käyttävät metsiään itsenäisesti, hakkuiden pitää tapahtua tasaisesti. Sellaista joustoa, että huonossa taloustilanteessa jokin seurakunta hakkaisi metsät ennen aikojaan, ei ole.”
Seurakuntien kaikista tulolähteistä metsätalouden osuus oli keskimäärin 1,7 prosenttia vuonna 2022.
”Viime vuosina puunmyynnin nettotulos on ollut suunniteltua paljon suurempi.” Kirsi Salojärvi
Kirkon jäsenmäärä on laskenut maaseudulla väestön vähetessä ja kaupungeissa kirkosta eroamisten myötä. Moni seurakunta on joutunut talousahdinkoon, koska kiinteistöjen ylläpito ja remontit ovat kalliita.
Keskisuomalaista Viitasaaren seurakuntaa kohtasi äkillinen rahantarve vuonna 2017, kun kuntotutkimuksen yhteydessä kirkon seinien havaittiin alkaneen pikku hiljaa kaatua ulospäin.
Syynä oli aiemmassa remontissa tehty kohtalokas virhe. Tämä lisäsi merkittävästi kustannuksia remontissa, jossa uusittiin täysin myös kirkon tekniikka sekä rakennettiin wc- ja keittiötilat.
Remontin hinnaksi tuli 2,2 miljoonaa euroa ja seurakunta selvisi siitä Kirkkohallituksen avustuksen (1,1 miljoonaa) ja lainanoton turvin.
Viitasaaren seurakunta on yksi suurista metsää omistavista. Metsämaata on 1 776 hehtaaria. Metsät ovat perua vanhoista virkatiloista ja 161 hehtaarin kokoisesta Vanhasta kirkkosaaresta, jossa seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat.
Metsäsuunnitelman mukaan seurakunta saa metsänmyynnistä vuosittain reilun sadan tuhannen euron nettotulot.
”Viime vuosina puunmyynnin nettotulos on kuitenkin ollut paljon suurempi, 180 000 euron luokkaa, vaikka olemme hakanneet suunnitelman mukaisesti”, Viitasaaren seurakunnan talouspäällikkö Kirsi Salojärvi kertoo.
Metsällä on seurakunnalle iso merkitys. Se tuo taloudellista turvaa, pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuden hieman kokoluokkaa mittavampaan toimintaan.
”Joudumme käyttämään metsätuloja vähän myös toimintaan, sillä verotulot eivät ihan riitä. Muuten metsärahat käytetään pääosin kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin.”
Salojärvellä on luottamushenkilöille hyvä uutinen: kun tämän vuoden hakkuurahat tuloutuvat, seurakunta pystyy maksamaan kirkkoremontista ylimääräisen lainanlyhennyksen.
Viime aikojen kiivas keskustelu metsien käytöstä ulottuu myös kirkkoon. Kirkko ja Luontoliitto sopivat äskettäin yhteistyöstä metsien monimuotoisuuden kartoittamiseksi ja suojelun edistämiseksi. Sopimus kattaa vuodet 2023–2025.
Luontoliiton metsäryhmä tarjoaa seurakunnille maksutonta tukea metsien luontoarvojen selvittämiseen. Liitto on ottanut konsultin roolin, ja se tukee tarvittaessa seurakuntia yhteydenpidossa ely-keskukseen, jonka kautta ne voivat saada suojelusta korvausta.
Salon seurakunta on yksi hankkeeseen lähteneistä.
”Seurakunnassa on tehty päätös jatkuvapeitteisyydestä ja olemme lisäksi omaehtoisesti suojelleet noin 250 hehtaaria omia metsiä niiden alueiden lisäksi, jotka ovat ely-keskuksen suojelemia”, kertoi kirkkoherra Timo Hukka keväällä tiedotteessa.
Luontoliiton mukaan kartoitukseen ovat lisäksi tarttuneet Jyväskylän ja Kannuksen seurakunnat sekä Kirkkonummen, Lahden ja Tampereen seurakuntayhtymät.
Kirkolla on lisäksi jo parinkymmenen vuoden ajan ollut oma Ympäristödiplomi, joka kannustaa luonnonsuojeluun.
Viitasaaren seurakunnan metsät alkavat heti kirkon pihapiiristä. Kuva: Petteri KivimäkiMonet seurakunnat ovat suojelleet metsä- ja muita alueitaan jo aiemmin. Näin on tehty Viitasaarellakin.
”Seurakunnalla on suojeltuja alueita 42 hehtaaria, ja tulevaisuudessa niitä voi tulla lisää”, Kirsi Salojärvi kertoo.
Metsätalousmaan lisäksi Viitasaaren seurakunta omistaa osuuden 388 hehtaarin laajuisesta Heinä-Suvannosta, joka on vuonna 1812 kuivattu entinen järvi. Heinä-Suvanto on merkittävä lintukosteikko.
Viitasaaren seurakunnan metsissä jatkuvan kasvatuksen menetelmää on toistaiseksi käytetty pienimuotoisesti. Kirkkohallitus suhtautuu siihen myönteisesti.
”Se on yksi hyvän metsänhoidon menetelmä muiden joukossa”, Harri Palo tarkentaa.
Päästääkseen hiilineutraaliuteen kirkko on teettänyt Luonnonvarakeskuksella metsien hiilivaroja koskevan selvityksen ja Tapio Palveluilta oppaan hiilivarastojen ylläpitämisestä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
