Ojat umpeen ja ennallistumaan? Tässä suometsässä valittiin toisenlainen strategia, eikä päätös kaduta tippaakaan

Suometsien ennallistamisesta puhutaan nykyään paljon, mutta sopivilla kohteilla lannoitus tuottaa erinomaisen tuloksen puuntuotantoon, kirjoittaa lukijamme, harrastelijametsuri Pentti Väisänen Vieremältä.

Väisäsen lähettämän kuvan kuusikko kasvaa toistakymmentä kuutiota hehtaarille vuodessa. Kohde on Ylä-Savossa Vieremän Marttisenjärvellä ja taimet on istutettu vuonna 1986. Puuston kasvutahti vastaa nyt hyvän lehtomaisen kankaan lukemia, mutta runsaat 15 vuotta sitten tilanne oli tyystin toisenlainen.

”Kohde oli nykykriteerien mukaan aika potentiaalinen ja tyypillinen ennallistamisen kohde – eikun osin jo maatuneet ojat umpeen! Puusto oli kitukasvuista ja jopa sairaan näköistä”, hän kertoo.

Nyt 40-vuotias kuusikko lähti reippaaseen kasvuun lannoitusten jälkeen. Kuva: Pentti Väisänen

Metsänomistaja Jouko Ronkaisen pyynnöstä Väisänen teki puustolle diagnoosin ja ehdotti siihen rohtoja. ”Ankaraan ravinnepuutokseen booria kolme kiloa hehtaarille (boorituhkana) sekä biotiittia 2000 kg/ha. Nämä toteutettiin peräkkäisinä vuosina 2009–2010. Kuutisen vuotta sitten metsänomistaja innostui levittämään tälle pienehkölle alueelle vielä hyvää puuntuhkaa pari tonnia hehtaarille.”

Tämän paksuturpeisen suoalan kehitys olisi voinut mennä aivan päinvastaiseen suuntaan. ”Siinä olisi nyt kenties viimeisiä henkosiaan vetelevä kuusivaltainen rääseikkö epämääräisen vetisellä lutakolla. Nyt siinä kasvaa komea nuori kuusikko, joka tästä parinkymmenen vuoden kuluttua on joka rungoltaan kolmen tukin päätehakkuuikäinen huippumetsä.”