Toisen silmään kivi voi olla ihan selvä rajapyykki, toiselle taas ei. Vuosia hämärän peitossa olleen rajan sijainti voi yllättää. Kuva: Sanne Katainen
Saako naapurin metsästä kaataa puun? Jokaisenoikeus voi sumentaa käsityksen siitä, mitä toisen metsissä saa tehdä
Jokaisenoikeus sallii kenen tahansa nauttia luonnosta riippumatta alueen omistussuhteista. On kuitenkin muistettava, että metsä on myös jonkun omaisuutta.Tilaajalle
Tielle kaatuneen puun saa katkaista ja siirtää syrjään tieväylän avaamiseksi. Kuvituskuva vuoden 2015 Valio-myrskyn kaatamasta puusta. Kuva: Sami KarppinenMT uutisoi heinäkuussa (MT 15.7.) tapauksesta, jossa lenkkipolulle kaatuneita puita katkottiin luvatta Raaseporissa. Uutinen herätti keskustelua siitä, missä tilanteessa puiden kaataminen toisen omistajan metsässä on sallittua.
Rikosoikeudellisesta näkökulmasta asia on selkeä. Rikoslaki kieltää toisen omistaman irtaimen omaisuuden luvattoman viemisen.
”Ihan päivänselvä tapaus, yhtä lailla kaupastakaan ei vain oteta tavaraa”, toteaa poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallitukselta.
”Puun vieminen metsästä on omaisuusrikos. Jos puun sahaa poikki toisen metsässä, mutta jättää rungon sinne, kyseessä on vahingonteko.”
Arvelinin mukaan jokaisenoikeus, eli oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, tuntuu sumentavan käsityksen siitä, mitä metsässä oikeasti saa tehdä. Metsää ei mielletä kiinteäksi omaisuudeksi.
”Aika ajoin näkee sitä, että ihmiset keräävät elävien puiden oksia esimerkiksi vihtaan. Jokaisenoikeudet eivät oikeuta sellaiseen.”
Arvelinin mukaan jokaisenoikeus, eli oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, tuntuu sumentavan sen käsityksen, mitä metsässä oikeasti saa tehdä.
Pakkotilanteiden luomat poikkeukset ovat Arvelinin mukaan asia erikseen. Omaisuuden suojaa voi loukata, jos sen avulla pelastetaan henki.
”Tällainen voi olla tilanne, jos esimerkiksi eksyy metsään ja todellisena vaarana on kylmettyminen. Hätätuli on tehtävä, jotta selviää hengissä.”
Suomessa metsätalouden toimenpiteitä ohjaa ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä turvaa metsälaki. Jos erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai suojametsiä on käsitelty säännösten vastaisesti vaikkapa kaatamalla puita alueelta, voi vastuu korjaavista toimenpiteistä kohdistua itse tekijään, ei metsän omistajaan.
”Rangaistus tai hallinnollinen seuraamus voi siis kohdistua myös henkilöön, joka tekee elinympäristöön kohdistuvan toimenpiteen, kuten hakkuun, luvatta toisen omistamalla alueella”, muistuttavat Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen ja metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo.
Osa metsälain vastaisista toimenpiteistä ja laiminlyönneistä on säädetty rangaistaviksi metsärikkomuksina tai -rikoksina.
”Rangaistus tai hallinnollinen seuraamus voi siis kohdistua myös henkilöön, joka tekee elinympäristöön kohdistuvan toimenpiteen, kuten hakkuun, luvatta toisen omistamalla alueella.” Jarkko Partanen ja Janne Uitamo, Suomen metsäkeskus
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtajan Harri Huupposen mukaan merkitystä on sillä, kaadetaanko puita kaavoituksen mukaan asemakaava-alueella vai maa- ja metsätalouskäyttöön kaavoitetulla alueella.
”Asemakaava-alueella olevilla puilla on muutakin kuin puuntuotannollista arvoa, kuten suuri maisema-arvo. Maanmittauslaitoksella (MML) on ollut oma ohjeensa koristekasvillisuuden korvaussuosituksiksi.”
Kaava-alueella puiden poistoon tulee myös hakea maisematyö- tai toimenpidelupa, minkä yhteydessä usein tarkentuu se, ovatko kaadettavat puut varmasti omalla tontilla.
Huupposen mukaan tilanteet, joissa metsätalouden harjoittaja olisi käynyt kaatamassa puita toisen metsästä luvatta, ovat erittäin harvinaisia. Hakkuissa rajaloukkauksia naapurin puolelle tapahtuu aina välillä.
Tyypillisesti naapurin puita kaatuu puiden metsästä kuljettamisen tai varastoinnin yhteydessä. Herkimmin tilanne kuitenkin syntyy esimerkiksi siinä vaiheessa, kun maanomistaja päättää avata umpeen kasvaneen rajalinjan.
”Sellaista tapahtuu tahattomasti, kun rajalinjoja ei ole pidetty auki.”
Rajalinja on lupa aukaista lain mukaan sellaisten metsämaalla sijaitsevien kiinteistöjen välillä, jotka ovat asemakaava-alueen ulkopuolella ja puustoa saa tällöin poistaa rajalinja molemmin puolin 75 sentin leveydeltä. Puut kuuluvat sille, jonka puolelta ne on kaadettu.
Näkemys rajan sijainnista voi perustua perimätietoon. Esimerkiksi rajan merkkinä pidetty oja on voinut vuosien saatossa siirtyä tai kadota kokonaan, ja mielikuva rajasta hämärtyä siinä mukana. Rajaa on voitu myös yleisesti pitää jossakin tietyssä paikassa.
Totuus rajan todellisesta sijainnista voi tulla ilmi esimerkiksi siinä vaiheessa, kun rajoja tarkistetaan tilan lohkomisen tai muun omistajanvaihdoksen yhteydessä.
Nykypäivänä myös eri GPS-laitteiden tarkkuudella on Harri Huupposen mukaan osuutensa rajalinjojen selvittelyssä. ”Maanmittauslaitoksen erityisvälineiden tarkkuus voi olla jopa 10 senttimetrin luokaa, kun taas hakkuukoneessa tarkkuus on muutaman metrin verran. Kuvituskuva. Kuva: Pentti VanskaTyypillisin tilanne, jossa oikeutta muiden kuin omien puiden kaatamiseen pohditaan, tulee vastaan myrskytuhoihin törmätessä. Miten toimia myrskytuulen tielle kaataman rungon kanssa?
Tyypillisin tilanne, jossa oikeutta muiden kuin omien puiden kaatamiseen pohditaan, tulee vastaan myrskytuhoihin törmätessä. Miten toimia myrskytuulen tielle kaataman rungon kanssa? Huupponen kertoo, että tieväylän voi avata katkaisemalla sille kaatuneen puun. Hänen mukaansa runkoa ei kuitenkaan sovi ottaa.
”Puu kuuluu edelleen metsänomistajalle”, myös Arvelin Poliisihallituksesta korostaa.
Esimerkkinä tilanteesta, joka teki monesta varkaan, Huupponen muistaa neljätoista vuotta sitten riehuneen Asta-myrkyn.
”Sulkavalla puita kaatui tielle paljon, ja niitä pätkittiin Pelastuslaitoksen toimesta. Tielinjat piti saada auki. Tien laidalla olevia runkoja haettiin klapipuuksi.”
Lopulta erimielisyyksissä on Huupposen mukaan kyse ihmisistä, tiedonpuutteesta ja kommunikaatiosta.
”Toisissa naapuruussuhteissa riitaa syntyy aina helpommin.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
