

Kevät etenee ja luonto herää eloon. Varma kevään merkki on mahlakauden käynnistyminen, se on ollut eteläisessä Suomessa käynnissä jo jonkin aikaa. Vaahteran ja koivun mahlaa hyödyntävä tamperelainen tietokirjailija Joel Rosenberg sanoo mahlan keräämisen olevan sadonkorjuukauden aloitus.
”Olen kerännyt erilaisia luonnonantimia parikymmentä vuotta. Koivun mahlaan tutustuin viitisentoista vuotta sitten ja vaahteran mahlaan viisi vuotta sitten. Mahlan kerääminen on minulle myös vuodenkiertoon liittymistä, se avaa luontoon liittyvän keräilykauden.”
Koivun osalta eniten mahlaa saadaan isolatvuksisista ja terveistä rauduskoivuista. Vaahteran osalta paras on kookas kotimainen vaahtera. Yhdestä koivusta voi mahlaa tulla vuorokaudessa kymmenenkin litraa.
”Vaahteroista mahlaa tulee kuitenkin noin puolet koivusta saatavasta määrästä. Koivun osalta mahlakausi loppuu lehtisilmujen puhjettua, vaahteran osalta kausi päättyy jonkin verran koivua aikaisemmin.”
Mahlaa voi kerätä eri tavoin. Rosenberg suosii tapaa, missä puun runkoon porataan muutamia senttejä syvä reikä.
”Laitan sen jälkeen reikään metalliholkin, missä on koukku keruuastian ripustamista varten. Monet käyttävät myös reikään laitettavaa letkua minkä avulla mahla juoksee keräysastiaan.”
”Mahlan juoksutus onnistuu pienempien määrien osalta myös tekemällä viilto puun oksaan ja juoksuttamalla siitä mahlaa astiaan.”
Rosenberg ei täytä mahlan keräämisen jälkeen puuhun syntynyttä reikää.
”Näen parhaaksi, että puu korjaa sen itse, olen havainnut sen toimivaksi tavaksi. Jotkut toki täyttävät reiän esimerkiksi puutapilla. Mahlan keräämisen suhteen on myös syytä muistaa, ettei sitä voi kerätä ilman puun omistajan lupaa.”

Valutuksen yhteydessä täytyy huolehtia hygieniasta, sillä keräysastiaan voi helposti joutua esimerkiksi hyönteisiä. Tämän vuoksi kannellisen astian käyttö on suositeltavaa. Mahla myös täytyy saada kylmään mahdollisimman pian keräämisen jälkeen, sillä se pilaantuu helposti. Jääkaapissa mahla säilyy muutamia vuorokausia.
”Se voidaan myös pakastaa hyödynnettäväksi myöhemmin. Sulatuksen jälkeen mahla on käytettävä pikaisesti.”
Tamperelainen muistuttaa myös, ettei mahlaa ole hyvä hankkia mistä tahansa.
”Mahlaa ei kannata kerätä teiden tai teollisuuslaitosten lähettyvillä olevista puista, sillä niistä saatava mahla ei ole parasta mahdollista. Tämä johtuu siitä, että puut imevät juurillaan raskasmetalleja, jotka luonnollisesti kulkeutuvat mahlaan.”
Mahla koostuu pääasiassa vedestä. Se sisältää myös monia ainesosia kuten esimerkiksi C-vitamiinia, glukoosia, fruktoosia, sinkkiä, ksylitolia, magnesiumia sekä fosforia. Mahlan happamuus alenee juoksutuskauden loppua kohti mentäessä, minkä vuoksi mahla ei silloin maistu yhtä makealta kuin kauden alussa.
”Vaahteran mahla on kuitenkin selkeästi koivun mahlaa makeampaa, se onkin enemmän omaan makuuni.”
Mahlaa voidaan juoda sellaisenaan suoraan puusta valutettuna. Se sopii mainiosti vaikkapa ruokajuomaksi tai energiajuomaksi lenkkipolulle. Sillä voi laimentaa mehua, käyttää smoothiessa tai sekoittaa puuroihin ja kiisseleihin.
”Erityisesti vaahteran mahlaan keitetty puuro on perheemme suosiossa, puurosta saadaan mahlan avulla sopivan makea, eikä sokeria tarvita.”
”Olen myös keittänyt vaahteran mahlasta siirappia, vastaavaa ei voi tehdä koivun mahlasta. Mielessä on myös kokeilla mahlan hapattamista, olen maistanut sellaista, ja maku oli varsin mukava.”

Mahlaa voi käyttää myös ulkoisesti hiusten tai kasvojen huuhteluun. Sitä käytetään monissa maissa jopa hiusshampoiden raaka-aineena.
”Itse en ole kuitenkaan vielä käyttänyt mahlaa ulkoisesti.”
Koivua voi myös hyödyntää loppukeväällä ja kesällä keräämällä lehtiä, niitä voi syödä sellaisenaan, höyryttää, keittää tai kuivata. Lehdistä saa esimerkiksi teetä sekä maustetta erilaisiin ruokiin. Myös vaahteran lehtiä voi hyödyntää vaikkapa salaateissa ja smoothieissa.
”Suosittelen myös toukokuussa aukeavia vaahterankukkia, ne ovat makeita, syötäviä koristeita salaatin tai jäätelöannoksen päälle.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
