Uusi Metka-järjestelmä kannustaa tuhkalannoitukseen: ”Ihmettelisin, jos tuhkan käyttö ei lähivuosina lisäänny”

”Ihmettelisin, jos tuhkan käyttö ei lähivuosina lisäänny huolimatta joutoalueiden metsitystuen poistumisesta”, tiivistää johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Kemeran korvanneessa Metkassa (Metsätalouden kannustejärjestelmä) voi nyt saada metsän terveyslannoituksen tukea, kun lannoittaa suometsää tuhkalannoitteella. Remeksen mukaan se on metsänomistajalle taloudellisesti selvästi kannattavampaa kuin Kemerassa.

”Metkassa tuki on 270 euroa hehtaarilta ja Kemerassa se oli 30 prosenttia kustannuksista. Näin metsänomistajan itsensä maksettavaksi jää selvästi vähemmän, alimmillaan vain reilut sata euroa hehtaarilta”, hän sanoo.

Keskimääräinen tuhkalannoituksen hehtaarikustannus on 400-500 euroa.

Terveyslannoituksella korjataan maaperän ravinteiden epätasapainoa, eikä tukea myönnetä kasvatuslannoitukseen, Remes huomauttaa. Tukea saa tuhkalannoituksen lisäksi booripuutoksesta kärsivän metsän boorilannoitukseen

Toisena syynä tuhkalannoituksen yleistymiseen Remes pitää puutuhkan saatavuuden huomattavaa paranemista, kun energiapuun käyttö voimalaitoksissa on lisääntynyt. Lannoituskelpoista tuhkaa olisi käytettävissä vuosittain vähintään 200 000 tonnia, jolla voitaisiin lannoittaa noin 70 000 hehtaaria.

”Tällä hetkellä tuhkalla lannoitetaan vuosittain reilut 12 000 hehtaaria eli määrän voisi helposti nelinkertaistaa”, hän laskee.

Suomessa on satoja erikokoisia voima- ja lämpölaitoksia, joista syntyy hakkeenpoltosta tuhkaa. Yhtenä tuhkalannoituksen yleistymisen jarruna onkin ollut toimivan logistiikan puuttuminen.

Remes toivoo, että laitokset löytäisivät tuhkan lannoituskäyttöön toimivan konseptin. Jos se saadaan kuntoon, tuhka voisi olla niille jonkinlainen tulonlähde ja varsinkin imagotekijä kiertotalouden edistämiseksi, jota valtio vielä avustaa.

Valtaosa tuhkasta menee nyt pääosin maanrakennukseen.

Tuhkalannoituksen etuna on, että sitä voidaan tehdä lähes kaikki vuodenaikoina pois luettuna kevään tulva-aika. Hehtaarikustannus on 400-500 euroa. Kuva: Arto Takalampi

Terveyslannoituksen tuessa ei ole enää Kemeran lailla kasvupaikkavaatimusta vaan edellytyksenä on vähintään 70 kuution kasvatuskelpoinen puusto pois luettuna taimikot. Myös poiminta- ja pienaukkokohteille saa tukea.

Hankekokonaisuus voi koostua useammista kuvioista ja minimikokovaatimus on kaksi hehtaaria. Edellytyksenä on, että tarpeelliset metsänhoitotyöt on tehty ja suometsissä vesitalous on kunnossa.

Tuhkaa voidaan käytännössä levittää lähes koko vuoden, mutta levityksessä on jätettävä lannoittamatta määritellyt suojavyöhykkeet vesistöjen varrella. Käytettävän tuhkan ravinteista pitää olla tieto joko tuoteselosteessa tai muuten todennettavissa.

Puutuhkassa on typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet juuri oikeassa suhteessa, Markku Remes korostaa.

Keskiravinteisella tai viljavalla paksuturpeisella suokohteella typpi ei ole edes kasvua rajoittava avainravinne.

”Tällaiset kasvupaikat ovat erinomaisia kohteita tuhkalannoitukselle. Se on pitkäaikainen investointi, joka lisää puuston kasvua 30 vuoden ajan 2-3 kuutiota vuodessa normaalin kasvun päälle.”

Tuhka on myös sopiva lannoite ja sen levitys kannattava toimenpide käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen, vaikka joutomaiden metsitykseen ei tukea enää saakaan. Remeksellä on siitä myös omakohtaista kokemusta.

”Alueita on metsitetty pelkästään tuhkaa levittämällä, sillä koivun ja männyn siemenet rantautuvat sinne ja valtaavat luontaisesti alan.”

Tällaisia tuhkalla luontaisesti metsitettyjä alueita pitäisi hänen mielestään esitellä metsänomistajille, sillä tulokset ovat yllättäneet jopa metsäammattilaiset.