
Metsäradan suunnittelu ja siitä käytävä keskustelu vähentävät jo investointeja, kertoo Etelä-Hämeen Osuuspankin toimitusjohtaja Mika Helin.
”Asiat ovat jäissä. Epäselvä tilanne jarruttaa jo maatilojen kehittämis- ja uudistamisinvestointeja.”
Pankki ei osaa arvioida, kuinka laajasti radan uhka verottaa taloudellista toimeliaisuutta. Osa hankkeista pysähtyy jo alkumetreille, ennen keskustelua pankin kanssa.
”Ei ole neutraali asia, että rajalinjausvaihtoehtoa valmistellaan. Uhka on jo ongelma, vaikka se ei koskaan toteutuisikaan”, Helin sanoo.
Metsärata uhkaa alueen luontoa ja hämäläisten kyläyhteisöjen eheyttä, mikä puolestaan laskee kiinteistöjen arvoa ja hidastaa kaupankäyntiä.
”Ratasuunnitelma vaikuttaa heikentävästi ostajan kiinnostukseen ja jo radan uhka vaikuttaa hintaan”, kertoo kiinteistöasiantuntija Antti Mäenpää metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä metsätilojen kaupasta.
”En millään jaksa uskoa, että se toteutuu.”
Mikko Salmela
Metsäradan suunnittelu ei ole vielä vaikuttanut kiinteistökauppaan, kertoo toimitusjohtaja Eine Kuisma-Saario OP Koti Etelä-Hämeestä. ”Sen takia ei ole kukaan myymässä kohteitaan.”
Esimerkiksi Loppi on vetänyt muuttajia pääkaupunkiseudulta. ”Maalaismaisemaa etsivä ostaja ei välttämättä halua, että pikajunarata menee ikkunan alta.”
Pankin rahoituspäätöksiin ratasuunnitelma ei ole Helinin mukaan vielä vaikuttanut. ”Emme pysty ennakoimaan sitä vielä.”
Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela kertoo, että ratasuunnitelma ei ole vaikuttanut kunnan toimintaan. ”En millään jaksa uskoa, että se toteutuu.”
”Lopella sitä ollaan pidetty niin huuhaa-hankkeena, että emme ollenkaan usko sen läpimenoon.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
