Puulajivalikoimaa kannattaisi laajentaa, mutta kalliit taimet karkottavat ostajat
Ilmaston muuttuessa esimerkiksi tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä saattavat alkaa menestyä Suomessa aiempaa paremmin.Tilaajalle
Tammentaimien hintaa pitäisi saada alemmaksi, jotta sen kasvatus yleistyisi, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen (vasemmalla). Kuvassa Himanen ja erikoistutkija Jaana Luoranen esittelevät tammentaimia Suonenjoen tutkimusasemalla. Kuva: Petteri KivimäkiAiemmin ylivertaisesti suosituimman metsäpuun kuusen suosio on viime vuosina taittunut. Viime vuonna Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan jo yli puolet metsistä aiottiin uudistaa männylle.
Syyn kuusen suosion vähenemiseen on arveltu olevan ainakin kuusikoiden kasvaneissa metsätuhoriskeissä.
Myös metsäntutkijat ovat alkaneet suosittaa talousmetsien puulajiston monipuolistamista muun muassa kuusta vaivaavien juuristosienitautien ja kaarnakuoriaisvahinkojen takia. Kuusen kasvun arvellaan myös taantuvan muuttuvassa ilmastossa suhteessa mäntyyn ja koivuun.
Usein vaihtoehto kuuselle on koivu, mutta ilmaston lämmetessä muutkin puulajit saattavat alkaa menestyä aiempaa paremmin Suomen ilmastossa.
Metsäntutkijat ovat suositelleet vaihtoehdoiksi muun muassa tervaleppää, hieskoivua, siperianlehtikuusta, kontortamäntyä, hybridihaapaa ja douglaskuusta.
Niillä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himasen mukaan biologisesti realistisimmat mahdollisuudet menestyä ja ainakin jonkinnäköistä käyttöä olemassa.
”Näistä ehdottomasti eniten viljelty on siperianlehtikuusi, jolla on myös varsin toimiva viljelyketju. Tervalepän puutavaraa tuodaan suhteellisen paljon Baltiasta, joten sillekin olisi varmasti markkinoita.”
Tammea Himanen pitää monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaana. Hän arvelee, että hyvistä rungoista maksetaan huomattaviakin summia, mutta markkina on ailahtelevainen.
”Tervalepän puutavaraa tuodaan suhteellisen paljon Baltiasta, joten sillekin olisi varmasti markkinoita.”
Terho on tuoretavaraa
Tammenkasvatuksen yleistymistä sille sopivillakin mailla jarruttavat viljelyn korkeat kustannukset. Kasvatustaimet ovat esimerkiksi kuusentaimiin nähden moninkertaiset.
Tammenterhot ovat Himasen mukaan siementuotannollisesti hankalia ja siksi hinnakkaita.
”Tammi on ainut puulajeistamme, jolla siemenet ovat tuoretavaraa. Syksyllä varisevat terhot pitää kylvää heti seuraavana keväänä, siinä missä muilla puulajeilla siemeniä voidaan varastoida vuosia tai jopa vuosikymmeniä”, Himanen sanoo.
Taimien hintaa pitäisi saada alas menetelmiä kehittämällä.
”Pitäisi päästä pois tällaisesta artesaanikikkailusta samaan vakiintuneisuuden tasoon, mikä on muillakin puulajeilla. Kysynnän kasvu mahdollistaisi suurempien taimierien kasvattamisen ja tuotannon kehittämisen.”
Varsinaista jalostusohjelmaa tammella ei ole, mutta siemenviljelyssiemenistä tuotetut taimet on kasvatettu tarkkaan hyvälaatuisista ja geneettisesti erilaisista emopuista.
”Pitäisi päästä pois tällaisesta artesaanikikkailusta samaan vakiintuneisuuden tasoon, mikä on muillakin puulajeilla.”
Riskitön ei ole kuusikaan
Taimia voi kasvattaa itsekin, mutta puiden tuhonkestävyyden näkökulmasta ja puutavaran laadun kannalta siementen alkuperästä olisi hyvä olla tietoa.
”Välillä mietityttää metsänomistajien itse keräämien puiden geneettisen tausta ja monimuotoisuudestasta taustasta. Tiedetäänkö mistä siemenet ovat peräisin? Jos vaikka kerätään terhoja kaupungin puistosta, niin ovatko emopuut edes Suomesta?” Himanen pohtii.
Riskejä kasvatukseen tuovat myös myyrät, jänikset ja hirvieläimet, jotka napsivat tammentaimet äkkiä parempiin suihin. Himanen huomauttaa, että taimien suojaaminen voi olla jopa istutuskuluja kalliimpaa.
Toisaalta, onko muuttuvassa ilmastossa riskitöntä puulajivaihtoehtoa olemassakaan? Varaa puulajivalikoiman kasvattamiselle Himasen mielestä olisi.
”Itse näen, että sille olisi aika kovakin tarve, olipa kysymys monimuotoisuuden tukemisesta tai ilmastonmuutokseen varautumisessa.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
