Pielisjoen äärelle Joensuun Penttilänrantaan rakennettiin Suomen korkeinta puurakennusta vuonna 2018. Kuva: Lari Lievonen
Puutuoteteollisuus pelkää, että Suomi missaa mahdollisuutensa Ukrainan jälleenrakentamisessa
Ruotsi, Norja, Baltia, Puola ja Keski-Euroopan maat kolkuttelevat jo Ukrainan markkinoilla.Tilaajalle
Rakennusmiehet tekevät purkutöitä ennen kuin Venäjän ohjushyökkäyksessä Lvivissä 6. heinäkuuta vahingoittunutta kerrostaloa päästään korjaamaan. Kuva: Anastasiia SmolienkoSuomella ei ole vielä konkreettisia suunnitelmia siitä, miten se osallistuu Ukrainan jälleenrakentamiseen. Yhdestäkään kaupasta ei ole tietoa.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola on tilanteesta huolissaan.
”Alan sisällä olemme keskustelleet siitä aktiivisesti jo reilun vuoden. Olemme olleet yhteydessä muun muassa ympäristö- ja ulkoministeriöihin.”
”Haasteena on ollut, ja olemme sitä kritisoineetkin, että Suomen valtiona pitäisi ottaa nyt itseään niskasta kiinni ja katsoa millaisia mahdollisuuksia meillä on humanitaarisen avun lisäksi”, Mikkola sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on takamatkalla kilpailijamaihin nähden.
”Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat olleet hyvin aktiivisia. Jotkut Keski-Euroopan maat toteuttavat jo hankkeita Ukrainassa. Meidän täytyisi esittää konkreettisen hankkeen muodossa, mikä kaikki Suomelta on mahdollista ja avata rahoittajien silmät.”
”Olemme hirveän epätietoisia kuka tätä kansallisesti johtaa.”
Keskeisiä päättäjiä jälleenrakentamisessa ovat rahoittajat.
Mikkola odottaa paljon uuden hallitusohjelman toimeenpanolta. Ohjelmaan on kirjattu, että Ukrainan jälleenrakentamisesta laaditaan kansallinen strategia.
Puutuoteteollisuus uskoo, että Ukrainassa on suuri mahdollisuus juuri puurakentamiselle.
”Meiltä Suomesta voidaan viedä tilaelementtiä, tasoelementtiä tai mitä vain. Meillä on osaamista. Logistiikkakaan ei ole ongelma. Mitä tahansa siellä tarvitaan: isosti asuntotuotantoa, kouluja, päiväkoteja...”
Suomen rakennusteollisuus huutaa puolestaan tällä hetkellä työllistäviä tilauksia. Jälleenrakentamisen aloittaminen hyödyttäisi sekä Ukrainaa että Suomea.
”Jälleenrakentaminen edistäisi myös suomalaisen rakennusteollisuuden etabloitumista Euroopan markkinoille.”
”Nyt tarvitaan keskustelua, aktiivisuutta ja koordinoiva ryhmä. Olemme hirveän epätietoisia kuka tätä kansallisesti johtaa”, Mikkola toistaa ja muistuttaa, että edessä on kautta historian suuri jälleenrakennusprojekti.
Mikkolalla on konkreettinen idea, jonka hän haluaisi saada pian liikkeelle: "Olemme esittäneet useammalle ministeriölle, että voimme valtion tukemana yritysten kanssa kehittää Ukrainaan sopivan teollisen puurakentamisen konseptin. Kouluttaisimme laitoksillamme myös täällä olevia ukrainalaisia, jotta he olisivat valmiita sitten, kun jälleenrakentaminen kunnolla alkaa."
Ukrainan jälleenrakentaminen niveltyy Suomessa ympäristöministeriöön, joka vastaa rakentamisesta. Ministeriön erityisasiantuntija Marjukka Porvari jakaa Puutuoteteollisuuden huolen vaisusta liikkeelle lähdöstä.
”Nykyiset instrumenttimme eivät mahdollista yritysten osaamisen hyödyntämistä laajassa mittakaavassa. Ukraina-yhteistyötä tehdään ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoilla, joita ei voi käyttää yritysten toiminnan rahoittamiseen.”
Suomella ei Porvarin mukaan ole toimivaa mallia, jolla yksityisen sektorin osaaminen saataisiin koordinoidusti valjastettua mukaan Ukrainan valtaisaan jälleenrakentamiseen. Myöskään rahoitusmekanismia ei toistaiseksi ole.
”Ruotsi ja Norja pystyttivät nopeasti omat suuret Ukraina-yksikkönsä.”
Porvari myöntää, että muut maat ovat Ukrainan jälleenrakentamisen suhteen ohittamassa Suomen.
”Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ollaan liikkeellä suuremmilla ja ketterämmillä panoksilla. Ruotsin Sida ja Norjan Norad pystyttivät nopeasti omat suuret Ukraina-yksikkönsä, ja ne saivat tosi ison rahoituksen.”
Suomen ulkoministeriön Ukrainaan suunnatut kehitysyhteistyöresurssit ovat tähän verrattuna Porvarin mielestä rajalliset ja toiminnan käynnistyminen niillä hidasta. Nyt kuviota ollaan onneksi uudistamassa.
”Ukraina luottaa meihin paljon. Meillä on vakuuttava referenssi sodan jälkeisestä jälleenrakennuksesta ja karjalaisten asuttamisesta.”
Suomen ulkoministeriö (UM) uskoo, että kansainvälistä rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen löytyy. Jälleenrakentaminen tarjoaa myös mahdollisuuden modernisoida maata ja infrastruktuuria.
Ukraina joutuu muun muassa uusimaan mobiiliverkkonsa tukiasemia. Kuvituskuva Suomesta. Kuva: Kari SalonenUkraina on laatinut kunnianhimoisen elpymissuunnitelman, joka sisältää muun muassa vihreän siirtymän ja modernin koulutuksen ratkaisuja, UM:n investointien ja kaupan neuvonantaja Oskari Laukkanen kertoo.
Suomi osallistuu hänen mukaansa Ukrainan jälleenrakentamista koordinoiviin EU-työryhmiin ja osana EU:ta lahjoittajamaiden koordinaatioalustan työhön. EU-komissio on esittänyt uutta 50 miljardin euron Ukraina-tukea lähivuosille.
Laukkanen kannustaa suomalaisyrityksiä aloittamaan markkinaan perehtymisen sekä pitkäaikaisten liikekumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen pian. Näihin liittyviä selvityksiä tuetaan 85 prosentin Finnpartnership-avustuksella.
”Edellytyksenä on, että suomalaisyritykset muodostavat keskenään konsortioita.”
Laukkanen korostaa, että suomalaisten ratkaisujen tulee olla kustannuksiltaan kilpailukykyisiä.
”Lisäksi myyjän rahoitus on usein ostajan ehtona. Tarve rahoitukselle ja takauksille on tunnistettu, ja ne ovat neuvontapalvelujen lisäksi tärkeä osa Suomen kansallista jälleenrakennussuunnitelmaa, jota valmistelemme yhdessä Team Finland -verkoston ja elinkeinoelämän kanssa.”
Ulkoministeriöön nimitetään syksyllä myös korkean tason Ukraina-erityisedustaja.
”Jälleenrakennukseen liittyvissä kilpailutuksissa -- edellytyksenä on, että suomalaisyritykset muodostavat keskenään konsortioita, jotta pystytään tarjoamaan riittävän kattavia ja kilpailukykyisiä kokonaistarjoamia.”
”Näitä voi markkinoida jälleenrakennuksessa oleellisille tahoille esimerkiksi Varsovassa marraskuun 14.-15. järjestettävillä Rebuild Ukraine -messuilla, jonne olemme rakentamassa Suomi-paviljonkia yhdessä Business Finlandin ja suomalaisyritysten kanssa.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
