Suden suojelutaso on ollut Virossa Suomea löyhempi – siitä huolimatta susi on naapurimaassakin iso kiistakapula

EU-säädökset eivät ole Virossa olleet susijahdin esteenä. Virossa susi ja ilves ovat kuuluneet maan liittymisneuvotteluiden seurauksena koko ajan EU-direktiivin liitteeseen viisi, mikä on mahdollistanut maalle suuremman joustavuuden susikannan hallinnassa. Virossa vain karhu jäi aikoinaan liitteeseen neljä eli se on tiukasti suojeltu.

Virossa susijahti alkaa marraskuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Suurpetojen metsästys on kuitenkin Virossa viime aikoina vaikeutunut, sillä haetuista luvista valitetaan lähes aina oikeuteen.

Myös pirstaleiset riistanhoitopiirit vaikeuttavat Virossa suden metsästystä, sillä lupa saattaa olla voimassa vain puolen seuran alueella. Lisäksi luvat myönnetään vahinkojen perusteella.

Naapurimaassa Latviassa jahtikausi on monta kuukautta pidempi. Latviassa on käytössä myös koko maan kattava kaatokiintiö. Metsästys päättyy, jos kiintiö ehtii tulla täyteen ennen metsästysajan päättymistä.

Virossa käydyssä susikeskustelussa on Suomestakin tuttuja kaikuja. Esimerkiksi susien määrästä ei ole yksimielisyyttä viranomaisten ja metsästäjien välillä.

”Susimäärän haarukka on ollut iso ja todellisuutta ei tiedä kukaan”, sanoo Andres Lillemäe Suomen Metsästäjäliiton haastattelussa. Lillemäe on seurannut Viron susikeskustelua keskeiseltä paikalta yli 30 vuotta, sillä on toiminut muun muassa maan metsästäjäliiton toiminnanjohtajana.

Lillemäen mukaan susia on metsästetty vähemmän kuin mitä pentutuotanto on ollut. Kasvanut susikanta, elintilan pieneneminen, ruoan väheneminen ja jahdin vaikeutuminen näkyy suoraan siinä, kuinka usein susi ja ihminen kohtaavat. Se herättää myös Virossa tunteita.