Kestämätöntä rakentamista: Tämä puutalo on valmis purkuun alle 40-vuotiaana

Puurakennus kestää hyvin tehtynä satoja vuosia. Suomesta löytyy myös esimerkkejä puurakentamisesta, joka tulee käyttöikänsä päähän huomattavasti aikaisemmin.

Esimerkiksi Helsingissä on purkutuomion alla tai jo purettu useita 1980-luvun lopulla rakennettuja puurakenteisia päiväkoteja, jotka eivät ole kestäneet aikaa.

Vuosi sitten purkuun pantiin Helsingin Vartiokylässä sijainnut samantyyppinen puurakenteinen päiväkoti Myllytupa, joka oli valmistunut vuonna 1989.

Sama kohtalo odottaa hieman myöhemmin 1990-luvun alussa rakennettuja koulua ja kahta päiväkotirakennusta Pukinmäessä.

Purkupäätöksen tehneen Helsingin kaupungin mukaan rakennukset puretaan niiden huonon kunnon vuoksi sekä tarpeettomina. Viime vuosina myöskään käyttäjien kokemukset kyseisistä rakennuksista eivät ole olleet rohkaisevia.

Vauhtiin päässyt lahovaurio alle 40 vuotiaan Pukinmäen koulun seinässä. Kuva: Jarno Mela

”Niiden vetoisuutta ja kylmyyttä lattian tasossa on moitittu”, projektipäällikkö Jarmo Metsälä Helsingin kaupungilta sanoo.

Metsälän mukaan alle 40-vuotiaan rakennuksen purkaminen ei ole aivan tavallista, mutta toisinaan näin tapahtuu. Syy liittyy yleensä rakennuksen kuntoon tai sen käyttötarpeeseen, joka voi olla muuttunut.

”Ennen purkupäätöstä yleensä aina selvitetään, olisiko kunnostaminen yksi vaihtoehto. Näissä tapauksissa näin ei ollut”, Metsälä sanoo.

Selvältä suunnitteluvirheeltä vaikuttava yksityiskohta on ulkoverhouslautojen ulottuminen lähes kiinni sokkeliin, joka ei paikoin nouse kuin vaaksan verran maanpinnasta. Kuva: Jarno Mela

Hän muistuttaa, että rakennuksia ei alun perinkään oltu suunniteltu käyttöiältään kovin pitkäikäisiksi. Puurakentamisesta kiinnostuneen arkkitehti Jussi Vepsäläisen piirtämät uudisrakennukset istuivat hyvin alueen suojeltujen huvilarakennusten keskelle.

Puuelementeistä toteutetut rakenteet ovat kuitenkin nykymittapuulla lämmönerityksen suhteen alimitoitettuja, eikä niiden korjaamista pidetä siksi kannattavana.

”Alakerroksissa on mikrobivaurioita, ilmatiiveyspuutteita, halkeamia ja lämpövuotoja rakenteissa, eikä niitä ole korjattu. Kuntotutkimuksissa on todettu peruskorjauksien tarve, eikä niitä kannata peruskorjata laajojen vaurioiden takia.”

Ilman syvällisempää tutkimusta taloissa näkyy ulospäin lahovaurioita esimerkiksi ulkoverhouslaudoissa. Ne ovat paikoin lähes kiinni betonisessa sokkelissa. Lautojen alapäät ovat lahonneet niin, että niistä voi murtaa sormilla paloja.

Aikansa arkkitehtisuunnittelua edustavat talot eivät kelpaa esimerkiksi nykyajan puurakentamisesta.

”Suurelementeistä valmistetuissa rakennuksissa näkyy 1990-luvun lama-ajalle ominainen pyrkimys edulliseen rakentamiseen. Sen käyttöikä ei ollut alkujaankaan suunniteltu yhtä pitkäikäisiksi kuin nykyisin”.