Metsän kasvattaminen avohakkuita vältellen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä on ollut sallittua vuodesta 2014 lähtien.
MT:n lukija kysyy, mitä pitää huomioida, jos jatkuvaa kasvatusta harjoittaa vanhassa kuusikossa.
Tutkimusprofessori Pasi Rautio Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muistuttaa, että varjopuu kuusikin tarvitsee valoa.
”Ei kuusikaan kuitenkaan pimeässä uudistu, eli taimettuminen tarvitsee valoa.”
”Ensinnäkin kuusikko sietää männikköä paremmin varjoa, joten poimintahakkuu on sopiva menetelmä kuusikkoon. Ei kuusikaan kuitenkaan pimeässä uudistu, eli taimettuminen tarvitsee valoa.”
Rautio kertoo, että Luken ja Itä-Suomen yliopiston metsäntutkijoiden yhteistyönä saatujen, vielä julkaisemattomien, tulosten mukaan kuusikon uudistumistulos paranee, kun lähestytään Etelä-Suomessa uudistamisen lakirajaa (pohjapinta-ala 10 m²/ha).
”Taimettumista tarvitaan, jotta poistettujen puiden tilalle kasvaa uusia puita. Tästä syystä metsikössä jo kasvavia taimia ja nuorempia puita pitää hyödyntää uudistamisessa.”
”Jos halutaan turvata monimuotoisuutta, pitää tehdä samat toimenpiteet kuin tasaikäisissä metsissä.”
Toiseksi, jos halutaan turvata monimuotoisuutta, pitää tehdä samat toimenpiteet kuin tasaikäisissä metsissä: säästää lahopuut, jättää lehtipuita, jotka turvaavat myös lahopuujatkumoa ja jättää jättöpuuryhmiä. Myös tekopökkelöitä voi tehdä.
”Jättöpuuryhmään tekopökkelö on parempi kaataa jättöpuuryhmän sisään.”
”Varsinkin Etelä-Suomessa kuusikoita uhkaa juurikääpäriski.”
Kolmanneksi, varsinkin Etelä-Suomessa kuusikoita uhkaa juurikääpäriski.
”Siksi kaikki toimenpiteet tulisi tehdä talvella, kun lämpötila on pakkasen puolella. Jos hakkuita tehdään sulan maan aikaan, juurikäävän itiöt löytävät kyllä esimerkiksi metsäkoneen vaurioittamat juuret ja rungot.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
