• ”Komissiossa on tunnistettu, että tämä kokonaisuus on metsän ja maatalouden osalta hyvin haasteellinen”, Metsäteollisuus arvioi taksonomian vaatimuksia

    Metsäteollisuuden näkemys on, että taksonomian monimuotoisuuskriteereiden valmisteluun tarvitaan aikalisä ja ne on tehtävä vahvassa yhteistyössä metsäsektorin kanssa.
    Tilaajalle
    ”Tämä on merkki siitä, että aktiivinen vaikuttaminen EU-päähän on tärkeää”, Karoliina Niemi uskoo.
    ”Tämä on merkki siitä, että aktiivinen vaikuttaminen EU-päähän on tärkeää”, Karoliina Niemi uskoo. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    5.2.202305:00
    Anniina Jokinen

    EU:n kestävän rahoituksen taksonomian maa- ja metsätaloutta koskevat monimuotoisuuskriteerit saattavat viivästyä seuraavan Euroopan komission vastuulle. Kiistanalaisiksi luonnehditut kriteerit eivät ehkä ehdi valmiiksi tiukan aikataulun puitteissa.

    ”Komissiossa on tunnistettu, että tämä kokonaisuus on metsän ja maatalouden osalta hyvin haasteellinen”, arvioi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

    Nyt metsäteollisuuden näkemys on, että kriteereiden valmisteluun tarvitaan aikalisä ja ne on tehtävä vahvassa yhteistyössä metsäsektorin kanssa.

    Metsäsektori on pyrkinyt vaikuttamaan taksonomian vaatimuksiin. Näyttääkin siltä, että työ on kantanut hedelmää.

    ”Uskon, että sillä on ollut vaikutusta, että metsäsektori on nostanut huolensa kriteerien yksipuolisuudesta ja kapeasta lähestymistavasta. Komissio on selkeästi tunnistanut, että tämä on haasteellinen kokonaisuus.”

    Niemi ei ota kantaa maatalouden kriteeristöön, sillä siihen metsäteollisuus ei ole ollut vaikuttamassa.

    Komissio pyysi ulkopuolisia, kansainvälisiä huipputason tutkijoita kommentoimaan esitystä. Niemi uskoo, että komissio on ottanut tutkijoiden kommentteja huomioon.

    ”Neljä viidestä tutkijasta oli hyvin kriittisiä kriteeristön suhteen. Luulen, että on monen asian summa, että ollaan tilanteessa, jossa komissio miettii, mitä nyt tehdään.”

    ”Uskon, että sillä on ollut vaikutusta, että metsäsektori on nostanut huolensa kriteerien yksipuolisuudesta ja kapeasta lähestymistavasta.”

    Taksonomiaan kuuluu kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten kestävä käyttö, siirtymä kiertotalouteen, saastumisen ehkäiseminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

    Kestävän rahoituksen osalta yritysten tulee raportoida yhdestä tavoitteesta merkittävä hyöty. Viiden muun osalta on huolehdittava, että niille ei aiheudu merkittävää haittaa, Niemi muistuttaa.

    ”Ei pidä ajatella, että biodiversiteetti napsahtaa automaattisesti kaikille, jotka ovat kestävässä rahoituksessa mukana, vaan yritys päättää, mihin haluaa keskittyä omassa raportoinnissaan. On kuitenkin isona uhkana, että kriteeristö leviää myös muuhun lainsäädäntöön”, Niemi sanoo.

    ”Tämä on merkki siitä, että aktiivinen vaikuttaminen EU-päähän on tärkeää. Uskomme, että metsäsektorin vahvalla vaikuttamisella on roolia. Toivotaan, että komissio myös aktiivisesti ottaa metsäsektoria mukaan.”

    Jäsenmaiden tulee kertoa oma näkemyksensä taksonomian maa- ja metsätalotta koskevista kriteereistä 22.2. mennessä. Suomen kantaa valmistelee valtiovarainministeriö.

    Lisää aiheesta
    • Taksonomiasta vastaava komissaari Mairead McGuinness on kertonut, että kiistanalaisimpia sektoreita ei oteta mukaan taksonomian valmisteluun.

      Metsäpolitiikka | Metsänomistajia kuohuttaneet osat EU:n kestävästä rahoituksesta siirtymässä vuosilla — erityisesti maa- ja metsätalouden asiat kesken

      Tilaajalle
    • Metsätutkijoiden mukaan kestävän rahoituksen kriteereissä olisi otettava huomioon Euroopan metsäekosysteemien suuret erot ja metsienhodon erilaiset erilaiset menetelmät.

      Metsä | Huippututkijat sivuutettiin tärkeän EU-lainsäädännön valmistelussa – vertaavat toimintaa skientologiaan, yksi periaate hallitsee kaikkea

      Tilaajalle
    • Maidontuottaja Paula Havo-Ossi perehtyi opinnäytetyössään vastuullisuusraportoinnin vaikutuksiin maatilojen rahoituksen hankkimisessa. Hän toivoo, että alalla herätään keskustelemaan aiheesta ajoissa.

      Talous | Maatalousrahoitus vaatii pian vastuullisuusraportteja ‒ onko ala valmiina?

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin