• Sahatavaran suuri murros Euroopassa: Mänty ottaa tilaa kuuselta

    Tommi Sneck johtaa sahojen eurooppalaista edunvalvontajärjestöä seuraavat kaksi vuotta.
    Tilaajalle
    Tommi Sneck aloitti Euroopan Sahateollisuusjärjestön puheenjohtajana toukokuussa. Sneck kuvattiin työnantajansa Koskisen oyj:n Järvelän sahalla tukkien vastaanotossa.
    Tommi Sneck aloitti Euroopan Sahateollisuusjärjestön puheenjohtajana toukokuussa. Sneck kuvattiin työnantajansa Koskisen oyj:n Järvelän sahalla tukkien vastaanotossa. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäteollisuus
    12.10.202507:00
    Sami Suojanen
    Järvelä

    ”Onko tuossa tukissa sinistymää vai torjunta-ainejäämien väriä”, kysyy puunjalostukseen erikoistuneen Koskisen-yhtiön sahajohtaja Tommi Sneck, kun ajamme purkuvuoroaan odottavien tukkirekkojen ohi yhtiön uuden sahan upouudella tukkikentällä Järvelässä.

    Silmämääräisesti katsottuna rekkojen kyydissä on paljon mäntytukkeja. Hetkeä aiemmin olemme puhuneet sahateollisuuden suuresta murroksesta.

    ”Euroopan sahaaminen mäntyistyy vähitellen. Tämä on massiivinen asia”, Sneck jatkaa.

    Männyn merkitys kasvaa muun muassa Keski-Euroopan metsien kirjanpainajatuhojen takia.

    ”Keski-Euroopan havupuuhakkuiden arvioidaan jopa puolittuvan vuoteen 2050 mennessä. Siellä sahaaminen menee ehkä lehtipuuvaltaisemmaksi.”

    Millaisen murroksen se tuo sahakenttään? Yksi merkki on se, että itävaltalaisyritykset ovat ostaneet sahayrityksiä Suomesta.

    ”Nyt olisi syytä pohtia kuusen loppukäyttökohteiden korvaamista männyllä.”

    Tommi Sneck

    ”Nyt olisi syytä pohtia kuusen loppukäyttökohteiden korvaamista männyllä esimerkiksi rakentamisohjeissa. Suomessakin runkopuut olivat aiemmin mäntyä, mutta ne vaihdettiin noin 30 vuotta sitten kuuseen, koska se oli halvempaa.”

    Sneck sanoo, että tämä ei ole vain Suomen asia, vaan vaatii kansainvälistä näkemystä.

    Tommi Sneck

    Ikä: 48 vuotta.

    Asuu Lahdessa.

    Koulutus: DI, puutekniikka.

    Perheeseen kuuluvat opettajana toimiva vaimo sekä 13- ja 15-vuotiaat lapset.

    Ura: Nykyisin Koskisen oyj:n sahateollisuuden johtaja, työskennellyt Koskisenin palveluksessa vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen Stora Enson sahateollisuudessa eri tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

    Luottamustehtäviä: Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja 2020–2023 ja Euroopan Sahateollisuusjärjestön puheenjohtaja 5/2025 alkaen.

    Harrastukset: Metsästys ja kalastus, monipuolinen kuntoilu, mökkeily ja historia.

    Tätä kansainvälistä näkemystä on muodostamassa myös Sneck itse. Hänet valittiin Euroopan Sahateollisuusjärjestön EOS:n puheenjohtajaksi toukokuussa.

    EOS on edunvalvontajärjestö, jonka jäseniä ovat 13 Euroopan maan sahateollisuusjärjestöt. Suomesta jäsenenä on Sahateollisuus ry.

    Sneck sanoo, ettei innostunut puheenjohtajuudesta heti ensimmäisellä kysymisellä.

    ”Kun sitä kysyttiin toisen kerran, niin aloin miettiä, että tehtävä voisi olla mielenkiintoinen. Eikä työmäärä ole hirveän suuri, koska läsnäoloa vaativia kokouksia on vähän.”

    Järjestöllä on keväällä vuosikokous ja syksyllä International Softwood Conference, jotka vaativat läsnäoloa. Hallituksen kokoukset pidetään digitaalisesti Teamsin verkkoalustalla.

    ”Henkilökohtaisesti puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden nähdä alaa uudesta näkökulmasta ja pysyä pulssilla.”

    Tommi Sneck haluaa terävämpää edunvalvontaa johtamaltaan sahajärjestöltä.
    Tommi Sneck haluaa terävämpää edunvalvontaa johtamaltaan sahajärjestöltä. Kuva: Sanne Katainen

    Sneck haluaa terävöittää järjestön edunvalvontaa.

    ”Pitää valita selkeämmin, mihin halutaan vaikuttaa ja päästä mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toki ongelmat ovat erilaisia eri maissa, mutta kymmenen kohdan toivelista johtaa siihen, ettei saada aikaiseksi mitään.”

    Tuore puheenjohtaja nostaa kautensa keskiöön kolme asiaa. Niistä ensimmäinen ei yllätä.

    ”Brysselistä tulee niin paljon tavaraa, että sen torjuminen vaatii edunvalvontajärjestön kaiken huomion. Nyt siivotaan edellisen komission sotkuja. Esimerkiksi ennallistaminen on jälkilaineita siitä kaudesta.”

    ”Jos nykyinen komissio haluaa tehdä Euroopasta taas kilpailukykyisen, niin riittääkö sen aika uudistamiseen, kun aika menee edellisen komission sotkujen selvittämiseen.”

    Sneck haluaisi saada aikaan aiempaa yhtenäisemmän puuviestin Brysselin päättäjille. Se edellyttäisi yhteistyötä muiden toimialajärjestöjen kanssa.

    Puutuotealan eurooppalainen edunvalvonta on hajanaista. Sitä tekee kolme pientä organisaatiota, joilla on yhteensä kymmenkunta työntekijää. Puutetuoteteollisuuden etuja edistää Cei-Bois, vaneri- ja levyteollisuuden European Panel Federation ja EOS.

    ”Esimerkiksi puurakentamisen lisäämisessä ei ole onnistuttu. Keski-Euroopassa on pieniä valopilkkuja, mutta ei se ole olleenkaan sitä, mitä on alalla toivottu. Betonirakentamisen edunvalvonnan resurssit ovat ihan toista luokkaa.”

    Kolmanneksi tavoitteekseen Sneck nostaa EOS:n jäsenmäärän nostamisen. Ilmeisiä sahatavaran tuottajamaita, kuten Viro, puuttuu jäsenistöstä.

    Puurakentamisen puolesta on puhuttu pitkään, mutta esimerkiksi Suomessa kehitys kulkee koko ajan toiseen suuntaan. Mitä sahamies tekisi, määräisi esimerkiksi kiintiön puutaloille ja puun käytölle?

    ”Meitä säädellään muutenkin niin monella tavalla, niin miksei jotain tällaista. Jos joku keksisi sahatavaran nyt, niin siitä syntyisi suuri hype. Se on merkittävistä rakennusmateriaaleista ainoa, joka on uusiutuva.”

    Sneckin mielestä olisi hyvä nähdä jo olemassa olevat hyvät asiat, mutta tällä hetkellä metsäkeskustelu lyö puunjalostajia ja metsäalaa laajemminkin.

    ”Tässä tuntee itsensä enemmän rikolliseksi kuin uusiutuvan raaka-aineen jalostajaksi. Keskustelu on hyvin polarisoitunutta.”

    Sneck harrastaa historiaa. Hän poimii vertauskohdan 1870-luvulta.

    ”Vuoteen 1870 asti höyrysahat oli kielletty, koska niiden pelättiin hävittävän kaikki metsät. Sitten tsaari antoi luvan höyrysahoille. Kotkan saha aloitti 1872, Seikun saha 1873 ja Pihlavan saha 1875. Tavallaan 150 vuoden takainen asetelma toistuu metsäkeskustelussa.”

    Tommi Sneck toivoo, että EU keskittyisi kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen.
    Tommi Sneck toivoo, että EU keskittyisi kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen. Kuva: Sanne Katainen

    Juuri nyt saha-ala kohisee metsäkatoasetuksesta eli EUDR:stä. Asetuksen piti astua voimaan ensi vuoden alussa, mutta pari viikkoa sitten komissio päätyi esittämään asetuksen voimaantulon lykkäämistä yhdellä vuodella. Lykkäys olisi jo toinen.

    Asetuksella pyritään varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaisi asetuksessa tarkoitettua metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä.

    ”Lykkäys on laajan edunvalvonnan tulos ja järjen voitto, ettei asetus tule voimaan.”

    Sneck toivoo asetuksen päätyvän niin sanottuun omnibus-pakettiin ja ensi vuoden aikana harkittaisiin koko hankkeen järkevyyttä. Omnibus tarkoittaa nopeutettua asioiden käsittelyä, jossa käsitellään säädösten ennalta päätettyjen kohtien muuttamista tai kumoamista.

    EOS:n tuore puheenjohtaja kuittaa koko metsäkatoasetuksen turhaksi ja äärimmäisen työlääksi projektiksi.

    ”Sama tieto löytyisi jo muualta. Suomessa se on esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksissa.”

    Sneck tiivistää toiveensa EU:lle niin, että unionilta ei tarvittaisi rahallista tukea tai politiikkatoimia, vaan kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista.

    ”Tulisi business ensimmäisenä. Euroopassa tuntuu, ettei se aina tule ensimmäisenä.”

    Sneck nostaa esiin vielä mieliaiheensa. Se ei ole ollut eurooppalaisen sahajärjestön asialistalla, mutta voisi sinne hyvinkin kuulua.

    ”Meillä on maailmanlaajuinen ongelma, kun nuoret eivät hakeudu alan koulutukseen. Se taas on johtanut siihen, että alan koulutuspaikkoja on karsittu ja karsittu.”

    Suomessa pystyi runsaat kymmenen vuotta sitten opiskelemaan puutekniikkaa seitsemässä ammattikorkeakoulussa ja kahdessa tiedeyliopistossa.

    ”Nyt jäljellä on enää Lahden ammattikorkeakoulu ja Joensuussa on aloitettu puutekniikan koulutus.”

    Puunjalostuksessa pääsee hyvin hommiin. Tommi Sneck haluaa innostaa nuoria alalle.
    Puunjalostuksessa pääsee hyvin hommiin. Tommi Sneck haluaa innostaa nuoria alalle. Kuva: Sanne Katainen

    Sneck pitää lyhyen mainospuheen.

    ”Jos vihkiytyy alalle, niin aika helposti pääsee hyvin hommiin yrityksiin, jotka käyvät kauppaa kymmeniin maihin. Sitoutuneella ja innostuneella ihmisellä on paljon mahdollisuuksia.”

    Hänelle itselleen se on tähän mennessä merkinnyt 25 vuoden uraa, johon on kuulunut työtehtäviä Keski-Euroopassa, Ruotsissa, Virossa ja Suomessa.

    Lisää aiheesta
    • Metsät ovat mittava hiilinielu. Metsän käyttöä ei kuitenkaan haluta rajoittaa, sillä puutuotteetkin toimivat hiilivarastoina.

      Metsäpolitiikka | Suomi vastustaa metsien käytön rajoittamista etupäässä hiilinieluiksi

      Tilaajalle
    • Suomen tehtaiden tuotantomäärät ovat suunnitellulla tasolla. Kuva Kuusamon sahalta.

      Metsäteollisuus | Itävaltalaisomistaja vaihtoi omat miehensä Pölkyn kaikkiin johtotehtäviin

    • Pekka Kopra osti Pihlavan sahan vuonna 2013.

      Metsäteollisuus | Pekka Kopra järjesti juhlat koko kansalle – Pihlavassa on sahattu jo 150 vuotta

      Tilaajalle
    • Pohjoisamerikkalaiset ja eurooppalaiset yhtiöt hallitsevat suurten sahakonsernien listaa.

      Metsäteollisuus | Tässä ovat maailman suurimmat sahayhtiöt, kärkikymmenikössä yksi suomalaisyhtiö

    • Puuraaka-ainetta lastataan sahalla käsittelyyn. Kuvituskuva.

      Politiikka | Yliö: EU:n biotalousstrategia voi pelastaa talouden ja kilpailukyvyn − kunhan muutama ehto täyttyy

    • Sahateollisuuden vienti kasvoi alkuvuonna, mutta alla olivat viime vuoden surkeat vertailuluvut.

      Metsäteollisuus | Sahateollisuus: Vientinäkymät heikentyivät ja kustannustaso kohosi ennätyskorkealle

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ohjaamojousitus on noussut monilla markkinoilla tärkeäksi markkinavaltiksi. Sampo Rosenlew Oy esitteli myös oman kuormatraktoreihin kehitetyn hydraulisen ohjaamojousituksen protoversion.

    Koneviesti | Metsäkoneiden toiminnallisuuksia kehitetään pienissäkin yksityiskohdissa – suomalaiset yritykset hienosäädössä vahvoilla

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • Risutec Oy on viime vuosina panostanut myös jatkuvatoimisten istutuskoneiden kehittämiseen.

    Koneviesti | John Deere Forestry ostaa Risutec Oy:n – toiminta jatkuu Nakkilassa