

Salkunhoitaja Roger Naylor suosii ulkomaisia metsärahastosijoituksia siitäkin huolimatta, että puun hinta on Suomessa hyvällä tasolla ja puun kysynnälle on Suomessa hyvät näkymät vuosiksi eteenpäin.
Naylor vastaa varainhoitotalo Evlin kahdesta metsärahastosta. Ne ovat rahastojen rahastoja, jotka sijoittavat isoihin kansainvälisiin metsärahastoihin.
Evlin ensimmäinen metsärahasto on jo suljettu. Se on sijoittanut 94 miljoonan euron pääomansa neljään metsärahastoon Yhdysvalloissa ja kahteen Etelä-Amerikassa.
Rahastoista toinen on auki. Se on tähän mennessä kerännyt noin 25 miljoonan pääomat, mutta tavoitteena on sata miljoonaa euroa.
Tämän rahaston ensimmäinen sijoitus on tehty Etelä-Amerikkaan sijoittavaan rahastoon, seuraava on menossa Australiaan ja Uuteen-Seelantiin sijoittavaan rahastoon ja loput kolme on suunnitelmissa Yhdysvaltoihin.
Etelän metsien kasvulla saadaan tuottoja ja hakkuista tiheämmin kassavirtaa.
Evlin rahastot on suunnattu varakkaille yksityissijoittajille ja instituutioille. Vähimmäissijoitus on 100 000 euroa ja rahat ovat kiinni rahastossa 14 vuotta. Rahastojen rahaston kautta sijoittajat pääsevät kiinni miljardiluokan metsärahastoihin, joissa esimerkiksi minimisijoitus on 10 miljoonaa euroa.
”Auki oleva rahastomme voisi periaatteessa sijoittaa Pohjoismaihin, jos jotain mielenkiintoista ilmaantuisi, mutta näen mahdollisuudet parempina ulkomailla”, Naylor sanoo.
Naylor perustelee kansainvälisten rahastojen käyttöä muun muassa riskin hajauttamisella. Yhden yksittäisen maan ylipaino sijoituksissa voisi iskeä tuottoihin esimerkiksi poliittisten muutosten takia.
Naylor korostaa myös metsän nopeaa kasvua. Etelän metsien kasvulla saadaan tuottoja ja hakkuista tiheämmin kassavirtaa kuin pohjoisen hitaasti kasvavista metsistä.
Yksittäisistä maista Naylor nostaa esiin Yhdysvaltain metsät, jotka ovat tuottaneet kolmen viime vuoden aikana sijoittajille 10,5 prosentin vuositulot ja 30 viime vuoden aikana tuotto on ollut noin 8 prosenttia.
Nopean puunkasvun lisäksi Etelä-Amerikassa kiinnostaa metsäteollisuuden kasvu. Sinne rakennetaan uusia tehtaita. Australia ja Uusi-Seelanti taas ovat isoja markkinoita jo itsessään, mutta niistä viedään puuta ja lopputuotteita muun muassa Aasiaan ja Intiaan.
Suomalaisiin metsärahastoihin sijoittamisen Naylor näkee ongelmalliseksi muun muassa siksi, että niiden laajentuminen käy aina vain työläämmäksi. Ne perustuvat periaatteelle, jossa ostetaan metsätiloja ja yhdistellään niitä sijoitussalkkuun.
UPM:n metsien kaltaisia isoja potteja on yhä harvemmin tarjolla ja siksi suomalaisrahastojen pitää kammata 15–20 hehtaarin tiloja yksi kerrallaan.
Evlin metsärahastojen tavoitteena on 6–8 prosentin vuosituotto sijoitusajalta. Sijoitukset kohdennetaan talousmetsiin keskittyviin rahastoihin. Niiden tuotto tulee ensisijaisesti metsän arvonmuutoksesta ja hakkuista tulevasta kassavirrasta.
”Kaikkia metsätyyppejä tarvitaan eli suojeltuja metsiä, vähemmän käsiteltäviä metsä ja sitten niitä, jotka tuottavat raaka-ainetta teollisuudelle muun muassa korvaamaan terästä ja betonia.”

Naylorin mukaan metsäsijoittamisessa ollaan uuden ajan kynnyksellä, koska perinteisen metsän arvonnousun ja hakkuiden kassavirran ohella muun muassa hiilidioksidin kompensaatiokorvaukset lisäävät metsäsijoituksen tuottoa. Teknologiat ja laskentamallit näiden tuottojen laskemiseksi kehittyvät koko ajan.
Naylor arvioi, että kompensaatiokaupalla sijoittaja voi saada 2–3 prosentin lisätuoton metsäsijoituksestaan. Tämä on yksi syy, miksi Evlin avoinna oleva metsärahasto painottaa lopuissa sijoituksissaan muun muassa kompensaationäkökulmaa.
Lisäksi sijoittajilla on kasvava tarve lisätä vastuullisempia sijoituskohteita salkkuihinsa. Naylor luottaa siihen, että vastuullisuuden mittaamiseen ja seuraamiseen tulee koko ajan lisää varmuutta.
Sijoittajien lisäksi merkittäviä pääomia metsiin ohjaavat tällä hetkellä Microsoftin kaltaiset jättiläisyritykset, jotka metsäsijoituksillaan kompensoivat hiilidioksidipäästöjään.
”Metsätaloudessa on menossa juuri nyt hieno vaihe. Sen kestävyysarvot on tunnustettu. Alalla on yhä haasteensa, kuten avohakkuut, mutta metsät ja puut on monelle paras tapa korvata monia muita raaka-aineita rakentamisessa, pakkauksissa ja muovissa.”
Naylor kannustaa metsäteollisuutta ehdottomaan läpinäkyvyyteen, kertomaan juuri sen, mitä tekee ja hoitamaan metsätaloutta niin kuin lupaa.
Hän ottaa esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tehdyn tutkimuksen, jossa 76 prosenttia vastaajista arvioi puun olevan uusiutuvin materiaali betoniin ja teräkseen verrattuna, mutta vain 15 prosenttia vastaajista pitää metsäteollisuutta ympäristövastuullisena. Ajattelun ero on valtava.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
