Metsäbiotaloudesta uusi Nokia-ilmiö? Tutkimus paljasti ison muutoksen suhtautumisessa metsien käyttöön

Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti uusimmassa raportissaan, millaisia odotuksia kansalaisilla, metsänomistajilla ja yrityksillä on metsien käytölle. Lisäksi selvitys tarkasteli, miten suhtautuminen metsien käyttöön on muuttunut.

”Metsiltä toivotaan samaan aikaan eri asioita. Tavoitteet kilpailevat osin keskenään, eikä kaikkia toiveita, kuten hakkuumäärien kasvattamista ja monimuotoisuuden turvaamista voida toteuttaa yhtä aikaa. Luonto- ja ympäristöarvojen rooli metsien käytön hyväksyttävyyteen vaikuttavana tekijänä on selvästi kasvanut 20 vuoden aikana. Kestävän metsäbiotalouden kehittämiseen tarvitaan lisää metsien eri tavoitteet yhdistävää otetta”, kommentoi selvityshanketta luotsannut tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Tutkimuksen perusteella valtaosalla suomalaisista metsänomistajista on omistamilleen metsille samanaikaisesti aineellisia ja aineettomia tavoitteita. Yhtäältä merkittävälle osalle talous on tärkein tavoite, ja toisaalta raportin mukaan on olemassa merkittävä ja vakiintunut omistajaryhmä, jolle metsien luonto- ja virkistysarvot ovat tärkeimpiä. Raportissa huomautetaan niin ikään, että naiset metsänomistajina painottavat luonto- ja ympäristöarvoja miehiä enemmän.

Raportin tulosten perusteella metsien luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden turvaaminen ovatkin nousseet yhä merkittävimmiksi metsien käytön hyväksyttävyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Yksi mielenkiintoinen havainto raportissa oli toisaalta myös se, että metsäbiotalous nähdään joissakin Suomen metsäpolitiikkaa ohjaavissa dokumenteissa jopa uutena ”Nokia-ilmiönä”.

Metsänomistajatutkimusten perusteella taas metsäneuvontapalvelujen monipuolisemmalle ja asiakaslähtöisemmälle kehittämiselle olisi edelleen tarvetta. Raportin mukaan metsänomistajilla on valmiutta edistää maillaan luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa sekä tuottaa maisema-arvoja. Tällainen toiminta edellyttää tosin omistajuuden säilymistä ja vapaaehtoisuutta, ja toiminnasta olisi saatava riittävä rahallinen korvaus.

Yrityksiä koskevissa tutkimuksissa taas painottuu raportin mukaan liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulma, kun taas sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä on tarkasteltu vain vähän. Raportti suositteleekin, että yritystoiminnassa tulisi talousvaikutusten arvioinnin rinnalla ymmärtää ja arvioida metsien käytön luonto- ja ympäristövaikutuksia jatkossa konkreettisemmin ja systemaattisemmin.

Raportin mukaan on lisäksi tärkeää ottaa huomioon, että tutkimus koski lähinnä aikuisväestöä, ja esimerkiksi nuorten näkemyksiä metsien käytöstä ei tunneta edelleenkään kovin hyvin. Metsäbiotalouden hyväksyttävyyden näkökulmasta tarvittaisiinkin raportin mukaan nykyistä laajempi ymmärrys metsäarvojen muutoksesta ja muutoksen nopeudesta. Yksi konkreettinen keino tämän ymmärryksen lisäämiseen olisi raportin mukaan kansalaisille suunnattu metsäbarometritutkimus, jonka avulla voitaisiin tarkastella laajemmin metsien käytön hyväksyttävyyttä ja arvioida kansalaisten näkemysten alueellisia eroja.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli on monialainen ja riippumaton asiantuntijapaneeli. Sen tehtävänä on tarjota tutkimustietoa metsiä koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja metsiin liittyvien päätösten valmisteluun sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamiseksi. Nyt tehdyssä selvityksessä oli mukana kaikkiaan noin 160 tieteellisesti referoitua artikkelia viimeisen 20 vuoden ajalta.

Varsinaiseen raporttiin pääset tästä.