Tekoälyä tai koneoppimista voidaan käyttää myös esimerkiksi hahmontunnistuksessa. Metsässä voidaan tunnistaa maaston muotoja, esteitä tai puita. Kuva: Tommi Hakala
Tekoäly ujuttautuu tulevaisuudessa yhä enemmän maatalous- ja metsäkoneisiin − näin konealan jätit arvioivat tulevaisuutta
Tekoälyllä on monia käyttökohteita.Tilaajalle
Traktorista tulee tulevaisuudessa aiempaa itsenäisempi, mutta ensimmäisenä autonomisia ratkaisuja nähdään kuitenkin Pohjois-Amerikassa. Kuva: Tapio VesterinenTekoäly ujuttautuu tulevaisuudessa yhä enemmän maatalous- ja metsäkoneisiin. Se, milloin se tapahtuu, on vielä auki.
Tulevaisuudessa tekoälyllä on myös maataloudessa monia käyttökohteita. Traktorivalmistaja Valtran myynti- ja markkinointijohtaja Matti Tiitinen pitää tekoälyn mahdollisuuksia merkittävinä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi satelliittidatan tulkitsemiseen tai oikeiden ajolinjojen valintaan.
Seuraavassa vaiheessa traktorista on tulossa aiempaa itsenäisempi. Tiitinen arvioi, että ensimmäisenä autonomisia ratkaisuja otetaan käyttöön Pohjois-Amerikassa. Tässä vaikuttaa taustalla lainsäädäntö, mutta myös esimerkiksi se, että Pohjois-Amerikassa tilat ovat moneen muuhun alueeseen verrattuna suuria.
John Deeren metsäkoneiden tuotekehityspäällikkö Marko Paakkunainen arvioi, että metsäkoneisiin on varmasti tulossa tulevaisuudessa erilaisia kuljettajaa avustavia järjestelmiä, jotka toimivat esimerkiksi puheohjauksella. Niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi vianetsinnässä.
Eniten potentiaalia tekoälypohjaisella puheohjauksella on sellaisissa askareissa, joita ei tarvitse tehdä jatkuvasti. Puheohjauksen ongelmana on ollut se, että tarvittavaa komentoa ei välttämättä muisteta. Laajojen kielimallien ansiosta puheohjauksen mahdollisuudet ovat kuitenkin parantuneet aiemmasta, koska ne tunnistavat komentoja eri muodoissa.
”Ei tarvitse sananmukaisesti tai kaikilla intonaatioilla osata sanoa oikeaa komentoa, että asiat tapahtuvat”, Paakkunainen kertoo.
Tekoälyä tai koneoppimista voidaan käyttää myös esimerkiksi hahmontunnistuksessa. Metsässä voidaan tunnistaa maaston muotoja, esteitä tai puita.
Metsäkonevalmistaja Ponssen digitaalisista palveluista ja it:stä vastaava johtaja Miika Soininen arvioi hänkin, että ensimmäisenä tekoäly tulee luultavasti näkymään metsäkoneissa esimerkiksi tekoälypohjaisten ohjekirjojen muodossa.
”Siihen varmasti rupeaa löytymään valmiita ratkaisuja pikkuhiljaa.”
Tekoälypohjaisten huoltokirjojen markkinoille tuloa jarruttaa se, että tiedon pitää olla oikeaa. Soininen huomauttaa, että vaikkapa ChatGPT antaa monesti oikeaa tietoa, mutta välillä vastaus on puuta heinää.
Vaikka tekoälyn hyödyntämiseen liittyy haasteita, sekä Paakkunainen että Soininen näkevät sen käyttökelpoisena apuvälineenä metsäkonemaailmassa. Soininen pitää selvänä, että tekoälystä saadaan irti paljon hyötyä tulevaisuudessa.
”Kyse on enemmän siitä, milloin se realisoituu.”
Soininen ennakoi, että tulevaisuudessa tekoälyratkaisut sulautuvat osaksi muita ratkaisuja.
”Tulevaisuudessa ei enää ehkä erotella niin, että onko se ohjelmistoa vai tekoälyä, vaan tekoäly sulautuu osaksi ohjelmistoja ja digitaalisia ratkaisuja.”
”Tulevaisuudessa ei enää ehkä erotella niin, että onko se ohjelmistoa vai tekoälyä, vaan tekoäly sulautuu osaksi ohjelmistoja ja digitaalisia ratkaisuja.”
Tulevaisuudessa tekoälyratkaisut luultavasti sulautuvat osaksi muita ratkaisuja. Kuva: Rami MarjamäkiMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
