Työkoneissa tekoälyvallankumousta saadaan vielä odottaa – tästä syystä maatalouskoneet ovat kehityksessä metsäkoneita edellä

Vaikka tekoäly on ollut viime vuosina runsaasti esillä, kaikkialle se ei kuitenkaan ole vielä ainakaan laajasti yltänyt. Metsä- ja maatalouskoneiden tekoälyvallankumousta saadaan vielä odottaa, vaikka maatalouskoneissa ollaankin hieman metsäalaa edellä tekoälyn hyödyntämisessä. Esimerkiksi puheohjaus ei ole työkonekäytössä vielä niin käyttökelpoinen kuin moni saattaa kuvitella.

Traktoreissakaan ei vielä ole käytössä varsinaisia tekoälyratkaisuja. Traktorivalmistaja Valtran myynti- ja markkinointijohtaja Matti Tiitinen huomauttaa, että kone on merkittävä datan kerääjä, ja tällä asiakkaan omistamalla datalla voidaan tulevaisuudessa opastaa vaikkapa traktorin käyttäjää. Hän muistuttaa, että tekoälyratkaisuja ei ole käytössä laajasti myöskään esimerkiksi autopuolella, vaikka joillain valmistajilla on jo käytössä puheohjausta.

Kone on merkittävä datan kerääjä, ja tällä datalla voidaan tulevaisuudessa opastaa sen käyttäjää.  Kuva: Lari Lievonen

Mutta miksi maataloudessa tunnutaan olevan tekoälyn hyödyntämisessä metsäalaa edellä? Valtran Tiitinen arvioi, että yksi syy on se, että pelto on järkevän kokoinen ja järkevästi hahmotettava alue.

”Sitä kautta myös nämä automaatiolaitteet ja automaattiohjaukset ovat maatalouteen tulleet aikanaan.”

Toisaalta taustalla on myös se, että yritykset haluavat panostaa ruuantuotantoketjun tukemiseen teknologialla, joka tehostaa tuotantoa. Tehostamiseen on tarvetta, kun viljelijöiden määrä pienenee.

Laajoja kielimalleja tai muutenkaan tekoälyä ei vielä ole suuremmin käytössä minkäänlaisessa liikkuvassa kalustossa tai edes autoissa.  Kuva: Jussi Knaapi

John Deere tunnetaan sekä metsäkone- että myös esimerkiksi puimurivalmistajana. Myös John Deeren metsäkoneiden tuotekehityspäällikkö Marko Paakkunainen nostaa esiin sen, että laajoja kielimalleja tai muutenkaan tekoälyä ei vielä ole Paakkunaisen mukaan suuremmin käytössä minkäänlaisessa liikkuvassa kalustossa tai edes autoissa.

Paakkunainen ei lähde ottamaan tarkkaan kantaa siihen, millä aikataululla tekoälyratkaisuja nähdään metsäkoneissa. Hän arvioi kuitenkin, että muutos on tulossa lähivuosina. Maatalouskoneissa koneoppimiseen perustuvia ratkaisuja jo on.

Metsäkonevalmistaja Ponssen digitaalisista palveluista ja it:stä vastaava johtaja Miika Soininen kertoo, että suoraan suurelle yleisölle tuttujen laajojen kielimallien kautta ymmärrettynä tekoäly ei vielä näy metsäkoneen ohjaamossa millään tavalla.

Laajemmin ajateltuna metsäkoneissa on kuitenkin jo nyt kuljettajaa avustavia järjestelmiä, joiden pohjana on tekoälyä. Tällaisia kuljettajaa avustavia järjestelmiä hyödynnetään metsäkoneissa esimerkiksi kärkiohjauksessa, ja ohjauksen taustalla on tekoälymalli.

Kuljettajaa avustavia järjestelmiä hyödynnetään metsäkoneissa esimerkiksi kärkiohjauksessa, ja ohjauksen taustalla on tekoälymalli. Kuva: Eemeli Linna

Siihen, että konemaailmaan tekoäly ei ole vielä lainkaan samaan tapaan ujuttautunut kuin vaikkapa kuluttajapalveluihin tai asiakaspalveluun, on ainakin yksi selkeä syy.

”Meillä on ympäristö, jossa turvallisuus on todella tärkeää, ja fokuksen pitäisi kuitenkin olla puun korjuussa ja kuljettajan ammattitaidossa”, Soininen arvioi.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että vaikkapa metsäkonemaailmassa tekoälyn pitää olla täysin luotettava, jotta sitä voidaan käyttää. Tästä syystä Soininen arvioikin, että konemaailmassa tekoälyn kehitys on joitain muita sektoreita hitaampaa. Erityisiä haasteita muodostavat kielimallit ja niiden opettamiseen käytettävä data. Jos datassa on jotain puutteita, eivät koneet toimi niin kuin niiden kuuluisi.

Vaikkapa metsäkonemaailmassa tekoälyn pitää olla täysin luotettava, jotta sitä voidaan käyttää.  Kuva: Johannes Wiehn