Puutuhka sopii puutarhan lannoittamiseen – koristekasveille sitä voi kylvää huoletta, ruokakasveille ei

Kunnat ohjeistavat laittamaan puutuhkan sekajäteastiaan. Muutakin käyttöä löytyy.

Puutuhka sopii puutarhan lannoittamiseen, kertoo erikoistutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta.

Koristekasveille sitä voi kylvää huoletta. Kukkapenkkiin, pensasaidoille, nurmikolle, reunametsien kasvillisuudelle tuhkaa voi käyttää kalkin sijaan.

Tuhka kylvetään keväällä ensin, kasvukauden kiihtyessä toukokuulta on typpilannoitteen vuoro.

Puutuhka on hyvin emäksistä (pH yli 9). Se aktivoi pintamaan mikrobeja.

Ruokakasveille sopiva annos on ämpärillinen tuhkaa aarin palstalle 2–3 vuoden välein, eikä yli viittä kiloa vuodessa. Savimailla riittää pienempi määrä, sillä maan luontainen happamuus on vähäisempää kuin hiekkamailla.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan tuhka kannattaa antaa puutarhakasveille veteen sekoitettuna. Kuivana ripoteltuna pH saattaa nousta paikoin liian korkeaksi.

Tuhkassa on kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita typpeä lukuun ottamatta. Pääravinteista tuhka sisältää eniten kalsiumia, fosforia ja kaliumia. Mikroravinteista se sisältää mangaania, kuparia, sinkkiä, kobolttia, molybdeeniä, rautaa, booria ja rikkiä.

Peruna hyötyy tuhkan ravinteista, mutta pH:n kohoaminen altistaa perunat perunaruvelle.

Internetistä löytyy vinkkejä tuhkan käytöstä puutarhan tuholaistorjuntaan. Kuivan tuhkan ripottelu voi aiheuttaa Harlinin mukaan lehdille vaurioita.

”Kasvin lehdessä on vettä. Väkevä tuhka voi polttaa lehtiä.”

Syötäviä kasveja lannoittaessa pitää ottaa huomioon, että tuhka sisältää raskasmetalleja, esimerkiksi kadmiumia, arseenia, kromia, nikkeliä, lyijyä ja elohopeaa. Puutuhkan kadmiumpitoisuus vaihtelee suuresti (1–30 mg/kg).

”Hyvin poltettu koivupuutuhka on turvallisin. Sekapuutuhkan käyttöä en missään nimessä suosittele ruokakasveille”, sanoo Velmala.

Kunnolla palaneen puun tuhka on harmaata tai valkoista. Musta tuhka kertoo siitä, että puu ei ole palanut kunnolla. Silloin tuhkaan syntyy PAH-yhdisteitä, jotka ovat karsinogeenejä eli syöpävaarallisia, kertoo Harlin.

Kotitulisijan tuhka ei Harlinin mukaan usein ole täysin palanutta.

”Jos puun seassa on poltettu roskaa, tuhka saattaa muodostua jopa ongelmajätteeksi.”

Velmala muistuttaa perusasioita.

Tuhka on kuumaa, kun se otetaan tulisijasta. Pölisevää tuhkaa ei pidä hengittää. Siltä voi suojautua esimerkiksi kasvomaskilla.

”Paloturvallisuus, oma turvallisuus, syötävien kasvien turvallisuus – monta asiaa pitää ymmärtää ennen kuin käyttää tuhkaa mihinkään. Siinä voi muuten polttaa talonsa ja myrkyttää itsensä.”