Näin paljon miesten ja naisten metsäosaaminen eroaa toisistaan

Syksyn Metsätutka-kyselyn perusteella miehet pitävät itseään selvästi naisia parempina metsäosaajina. Kovin suurena yllätyksenä ei tullut, että parhaimpana omaa metsänhoidon osaamistaan pitävät maanviljelijät.

Keskimäärin metsänomistajat antoivat itselleen tyydyttävän arvosanan metsäasioiden hallinnasta. Vankimmalla pohjalla olivat talousasioiden ja metsänhoidon osaaminen.

Myös puukaupat olivat etenkin miehillä hallinnassa.

Sen sijaan metsälainsäädännön ja sertifioinnin yksityiskohtiin perehtyminen näytti jääneen metsänomistajilta väliin.

Metsätutkassa metsänomistajia pyydettiin arvioimaan omaa metsänhoitomenetelmien ja -tapojen osaamista kouluarvosanalla. Vastausten keskiarvoksi tuli 7,6 eli tyydyttävä.

Suurin osa metsänomistajista arvioi osaamisensa juuri tuon arvoiseksi.

Hyvänä tai kiitettävänä omaa osaamista piti reilu neljännes metsänomistajista. Vastaavasti noin joka viides metsänomistaja myönsi metsäosaamisensa heikkouden.

Parhaana metsäosaamistaan pitivät viljelijät. Heistä useampi kuin joka toinen antoi itselleen hyvän tai kiitettävän arvosanan.

Myös lähes joka toinen yrittäjä piti itseään hyvänä metsäosaajana. He antoivat itselleen kiitettäviä arvosanoja jopa enemmän kuin maanviljelijät, mutta koko joukon keskiarvoa laskettaessa yrittäjät jäivät viljelijöiden taakse.

Omasta osaamisestaan epävarmimmat metsänomistajat löytyivät palkansaajien ja eläkeläisten joukosta.

Iän perusteella parhaiten metsänhoitoa hallitsivat nuorimmat metsänomistajat. Vastaavasti yli 60 vuotiaista metsänomistajista vain yksi viidestä katsoi osaamisensa hyväksi tai kiitettäväksi.

Tilakoon vaikutus oli myös selvä. Parasta metsänhoidon hallintaa löytyi keskimääräistä suuremmilta eteläsuomalaisilta tiloilta.

Naiset paikkaavat metsäosaamisen puutteita apua kysymällä. Arkistokuvassa naiset osallistuvat heille järjestetylle raivaussahakurssille. Kuva: Markku Vuorikari

Sukupuoli jakoi sekin metsäosaamista. Miehistä noin kolmannes antoi itselleen hyvän tai kiitettävän arvosanan. Naisista niin teki harvempi kuin joka kymmenes.

Heikkona metsäosaamistaan piti noin 14 prosenttia miehistä. Naisten vastauksissa heikon metsäosaamisen osuus oli kaksinkertainen tuohon verrattuna.

Naisten ja miesten osaamisero pysyi suunnilleen samana puukauppa-asioissa.

Noin puolet naisista myönsi, ettei oikein hallitse puukaupan tekoa. Miehistä niin teki joka viides.

Tilannetta tasoittaa, että naiset ovat miehiä herkempiä kysymään apua metsään liittyvissä ongelmatilanteissa.

Puukaupoissa ero näkyy niin, että suurin osa miehistä hoitaa asian suoralla yhteydenotolla puunostajaan.Sen sijaan useampi kuin kaksi kolmesta naismetsänomistajasta ottaa ensin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen.

Miehistä niin tekee noin kaksi viidestä.

Metsänhoitoyhdistyksen ammattiavun lisäksi suuri osa naisista keskustelee puukaupoista tuttujen kanssa.

Miehille muiden mielipiteiden kuunteleminen ja avun pyytäminen oli selvästi vaikeampaa. Heistä niin teki vain yksi viidestä.

Avun kysymisen sijaan miehet hakivat aiheesta itse tietoa esimerkiksi internetistä.

Naiset pitävät metsätalouden tulojen ja menojen tarkkaa kirjaamista tärkeämpänä kuin miehet. Kuva: Jarkko Sirkiä

Parasta tietämystä metsänomistajat osoittivat talous- ja luontoasioissa.

Metsätilan kirjanpidon naiset hallitsivat jopa miehiä paremmin. He antoivat siitä itselleen arvosanaksi kahdeksikon. Vastaavasti joka viidennellä miehellä oli kirjanpidon kanssa ongelmia.

Ero näkyi selvänä, kun kysyttiin menojen ja tulojen kirjaamisen tärkeyttä kestävän metsätalouden harjoittamisen kannalta.

Tarkka metsätalouden kirjanpito oli tärkeä yli puolelle naisista. Miehistä sitä piti erittäin tärkeänä vain 39 prosenttia.

Metsälainsäädäntö oli Metsätutkan vastausten perusteella suurelle osalle metsänomistajista hyvin kaukainen asia. Naisista useampi kuin kaksi kolmesta ei juuri tuntenut sitä ja lopuillakin oli siitä lähinnä tyydyttävä käsitys.

Miehistä metsälainsäädäntö oli vieras kahdelle viidestä. Hyvällä tasolla metsälainsäädännön tuntemus oli yhdellä miehellä kymmenestä.

Metsäsertifioinnin osalta tilanne oli samankaltainen. Noin puolet metsänomistajista hallitsi sen vaatimukset huonosti.

Naisten kiinnostus sertifiointiin oli kauttaaltaan heikompaa kuin miesten. Toisaalta sekä naisissa että miehissä sertifiointiin hyvin perehtyneitä oli lähes saman verran eli noin yksi kymmenestä.

Kantar Agri Oy:n toteuttamaan MTK:n Metsätutka-kyselyyn vastasi 552 metsänomistajaa. Vastausten virvemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.