Ovatko Putin ja EU kuitupuun hinnan etevimmät pönkittäjät? Tutkija: ”Hinta voi siirtyä pysyvästi totuttua korkeammalle tasolle”

Hakkuut kasvavat hiukan – kaikesta huolimatta. Näin vastaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kysymykseen, millaisia ovat lähivuosikymmenen puumarkkinoiden isot trendit. Sama kysymys esitettiin myös kahdelle muulle alan asiantuntijalle: Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajalle Karoliina Niemelle ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtajalle Paula Hornelle.

Myös Niemen näkemyksen mukaan on selvää, että kotimaista puuta tarvitaan turvaamaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Konsulttiyritys Afry on arvioinut metsäteollisuustuotteiden markkinoiden kehittyvän erittäin myönteisesti vuoteen 2035. Maailman kaupungistuva väestö tarvitsee vessapapereita, pakkauskartonkeja ja rakennustarvikkeita. Biohajoavuus sekä ympäristöystävällisyys ovat kovia valttikortteja. Vain graafisten papereiden kysyntä putoaa vääjäämättä.

Suomessa puun kysyntä näyttää tänä vuonna toistaiseksi mainiolta; vain sahatavaramarkkinoilla on takkuista. Venäjän tuonnin päättyminen on vängännyt myös raakapuun hintoja ylös. Puumarkkinoiden jättiostajat ovat ryhtyneet poikkeuksellisiin toimiin: Stora Enso on laajentanut puunostonsa Länsi-Suomeen ja Metsä Group kirittää kevään puukauppaa maksamalla omistajajäsenilleen lisäbonusta hintatakuun kera. Tosin tilanteet vaihtelevat nopeasti. Vain muutamia vuosia sitten, kevättalvella 2020, Stora Enso pani hakkuut jäihin, kun puuta oli liikaa.

Mäki-Hakola arvelee, että 2030-luvulla suurin osa nykyisestä metsäteollisuuden kapasiteetista on yhä käytössä ja uusia tehtaita on käynnistetty. ”Puuta tarvitaan, mutta siinä tapahtunee kuitenkin muutoksia, mitä tehtaat valmistavat.”

Hän uskoo tekstiilien ja muiden uusien tuotteiden läpimurron tapahtuvan 2020-luvun lopulla. Energiapuun tilanne on häilyväisempi. ”Energiapuuta tullaan ainakin lähivuodet tarvitsemaan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Mitä sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi.”

Horne arvioi, että kuitupuun markkinatasapaino muuttuu lähivuosina. Kysyntä lisääntyy ja tarjonta supistuu, sillä Venäjältä tuotiin pääosin koivukuitua ja haketta. Venäjän tuonnin jatkumiseen kymmenen vuoden sisällä hän ei usko.

”Erityisesti kuitupuulla on mahdollista, että edessä on hinnan murros – että hinta siirtyy pysyvästi totuttua korkeammalle tasolle.”

Poliitikot puuttuvat metsätalouden asioihin tulevaisuudessa yhä hanakammin. Lunta on luvassa tupaan niin Brysselistä kuin kotimaisesta eduskunnastakin. Mäki-Hakola on kuitenkin luottavainen siihen, että järki ja sopu voittavat. Ehkä jo lähikuukausina.

”Yhteiskunnan on pakko tulla järkiinsä ja ymmärtää, ettei hakkuita ole järkeä rajoittaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Veikkaan, että tuleva hallitus tulee panostamaan metsien lisäkasvuun.”

Suomalaisten puolueiden kannoista antoi osviittaa Uutissuomalaisen kyselyn (8.2.) tulos, jossa eduskuntaryhmien puheenjohtajista vain kaksi – vihreiden ja vasemmistoliiton – halusi rajoittaa Metsähallituksen hakkuita hiilinielujen pelastamiseksi. Yksityisten hakkuisiin ei halunnut puuttua yksikään puolue.

Metsäteollisuus ry:n Niemi pitää EU:n sääntelyä isona tekijänä, mutta pulmana on, ettei kukaan valitettavasti tiedä, millaiset yhteisvaikutukset EU-aloitteilla tulee olemaan.

”Ei tiedetä, paljonko tuolloin metsiä on talouskäytössä tai paljonko saanto on per hehtaari. Metsiä koskeva sääntely on pistetty aika tavalla uusiksi nykykomission toimesta, mikä tietenkin luo epävarmuutta nykytoiminnalle ja investoinnelle.”

Mäki-Hakola on toiveikas seuraavan, ensi vuonna aloittavan EU-komission suhteen. ”Vielä ei mitään ole mennyt lopullisesti pieleen”, hän lupaa.

EU-komission toiminta on aiheuttanut epävarmuutta metsäalalle, mutta mitään kohtalokkaita päätöksiä ei ole ainakaan vielä sinetöity. Kuva: Pentti Vänskä

Metsänomistajat muuttuvat uusien sukupolvien siirtyessä omistajiksi. Onko luvassa jatkuvan kasvatuksen hyöky, joka vähentää puun tarjontaa yksityismetsistä?

”Metsänomistajatutkimukset eivät enteile kovin suuria muutoksia puunmyyntihalukkuuteen. Jatkuva kasvatus yleistynee hieman, mutta en usko hirveän suureen muutokseen”, Mäki-Hakola sanoo.

PTT:n Paula Horne muistuttaa, että menee useampia vuosikymmeniä, ennen kuin metsänhoitotapojen muutos on heijastunut kokonaan puumarkkinoille. Siirtymä on pitkä sekä jatkuvassa kasvatuksessa että lehtipuiden suosimisessa.

”Jos jatkuva kasvatus lisääntyy, saadaan vähemmän kuitupuuta. Tämä on pohjoismaisen metsäteollisuuden kannalta hankalaa”, Horne toteaa.

Metsäammattilaisilla tulee olemaan yhä suurempi työmaa uusien, alaa tuntemattomien metsänomistajien neuvonnassa. Mäki-Hakola toivoo, että päästään metsien täyskäyttöön. Se ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä hakkuita, vaan myös hiilikauppaa ja luonnonsuojelua.

”On vaikeaa uskoa, ettei hiilikauppa yleistyisi. Sillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia puun saatavuuteen, esimerkiksi lannoituksen kautta.”

Paheneva työvoimapula voi kuitenkin jäytää metsäalan toimintakykyä. Metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajien heikkoa saatavuutta on tuskailtu vuosia. Nyt jo toimihenkilöistäkin on pulaa – pienien paikkakuntien työpaikkoihin ei välttämättä löydy yhtään hakijaa. Työn syrjäinen sijainti näyttää latistavan nuorten osaajien kiinnostusta, mutta metsäalan töitä ei voi hoitaa pelkästään kaupungeista ja tietokoneiden ääreltä.

”Oppilaitokset on saatava pidettyä toimintakykyisinä ja houkuttelevina nuorille. Olen itse käynyt kotiseudullani Sastamalassa puhumassa 8-luokkalaisille. Nämä vierailut ovat olleet rohkaisevia – moni nuori on kertonut käyneensä auttamassa metsätöissä. Meidän ammattilaisten pitää olla näkyvillä ja kannustaa nuoria alalle”, Karoliina Niemi sanoo.

Metsäalan koulutus on saatava pysymään houkuttelevana nuorille. Kuvassa eurooppalaisia opiskelijoita tutustuu Hämeen ammattikorkeakoulun Evon kampukseen. Kuva: Kimmo Haimi

Lähivuosikymmenen äkillisiä yllätyksiä voivat aiheuttaa talouden odottamattomat käänteet tai luonnonmullistukset. Esimerkiksi Kanadassa ja Keski-Euroopassa tapahtuneet valtavat hyönteistuhot heijastuivat puumarkkinoihin ympäri maailmaa.

Marko Mäki-Hakola on kuitenkin vakuuttunut siitä, että kaikki on ratkaistavissa parhain päin. Pelkästään yksityiset metsänomistajat voivat saada aikaan isoja asioita. ”Kunhan pystymme yhdistämään yksittäisten metsänomistajien ja yhteiskunnan toiveet, saadaan fiksulla sapluunalla monimuotoisuuden tila paremmaksi ja samalla lisää puuta markkinoille.”

Yksi haluaa suojella arvokkaita luontokohteitaan, toinen tuottaa tehokkaasti puuta.

Tämän hyvän kierteen edellytyksenä on metsätalouden kannattavuus. ”Onko metsäteollisuudella maksukykyä ja -halua? Koivukuidun hinta on nyt noussut 30 prosenttia vuoden aikana, joten kehitys näyttää olevan mahdollista. Tulonjaon pitää olla oikeudenmukainen”, Mäki-Hakola muistuttaa.