Harvennuksissa noudatettava suosituksia

Metsäkeskuksen joulukuussa julkaistu selvitys antoi huolestuttavan synkän kuvan ensiharvennuskohteiden korjuujäljestä. Keski-Suomessa tarkastetuista kohteista se ei ollut yhdessäkään metsänhoitosuositusten mukainen. Yleisimmin metsä oli hakattu liian harvaksi, ja monissa kohteissa ajourat olivat suosituksia leveämpiä. Alkuvuodesta julkaistavien valtakunnallisten tulosten on kerrottu olevan pitkälti samansuuntaisia kuin Keski-Suomessa: vain 16 prosenttia ensiharvennuksista on metsänhoitosuositusten mukaisia. (MT 19.12.)

Metsänomistajan kannalta tilanne on vähintäänkin karu: Liian rajusta harventamisesta aiheutuva menetys voi olla jopa tuhansia euroja hehtaarilta, mutta silti korvauksen vaatiminen saattaa olla jopa turhaa. Erityisesti näin on silloin, jos hakkuu on metsänhoitosuositusten vastainen mutta metsälakia ei ole yksiselittseisesti rikottu. Tällöin asian vieminen oikeuteenkaan ei välttämättä kannata, MTK:n Metsänomistajat -linjan juristi Laura Harjunpää toteaa. (mt.fi 10.1.)

Harjunpään mukaan ongelmana ovat ennen muuta puun myyjien kannalta huonot sopimukset. Jos sopimukseen ei ole kirjattu, että hakkuussa pitää noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia, ostaja täyttää velvollisuutensa, jos hakkuu on lainmukainen. Monikaan metsänomistaja tuskin on tullut ajatelleeksi tavanomaista sopimusta tehdessään sallivansa käytännössä metsänhoitosuositusten vastaisen harvennuksen.

Kiperässä tilanteessa ovat myös ensiharvennusten tekijät. Metsäkoneyrittäjiä edustavan Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola muistutti MT:n haastattelussa (3.1.), että tuottavuusvaatimusten kasvu on pakottanut yrittäjät kasvattamaan metsäkoneiden kokoa. Se puolestaan on johtanut leveämpiin ajouriin ja voimakkaampaan hakkuuseen.

MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala syyttikin Ylen haastattelussa (9.1.) metsäteollisuutta ja energiateollisuutta suoraan lyhyen tähtäimen hyötyjen tavoittelussa. Pidemmällä tähtäimellä kukaan ei hänen mukaansa nykymenosta hyödy.

On niin yksittäisen metsänomistajan, koko metsäsektorin kuin koko yhteiskunnankin etu, että asia on nostettu nyt esiin. Suomalaisen metsänhoidon maineen säilyttäminen on koko ketjun vastuulla.