Tieto mäntyjen sukulaisuussuhteista auttaa esimerkiksi hakkuussa säästettävien siemenpuiden etäisyyksien päättämisessä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Tutkimus selvitti mäntyjen sukulaissuhteet – metsä muodostuu puuperheistä
Männyn lisääntymiskumppani löytyy todennäköisesti läheltä. Myös taimet jäävät usein kasvamaan vanhempien lähelle.
Vaikka männyn siitepöly kulkeutuu jopa satojen kilometrien päähän, lisääntymiskumppani löytyy todennäköisesti reilun hehtaarin sisältä puun kasvupaikasta. Kuva: Pekka FaliMännyt eivät kasva satunnaisesti ympäri metsää, vaan lähisukulaistensa läheisyydessä, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta.
Keskimäärin mäntyjen jälkeläiset kasvavat 54 metrin päässä vanhemmasta. Tulos johtunee siitä, että mäntyjen siemenet levittäytyvät lyhyemmän matkan kuin siitepöly, joka voi levitä satojen kilometrien päähän. Siitepölyn laaja leviäminen edistää puiden geeniperimän kasvua.
Vaikka siitepöly leviää kauas, todennäköisemmin männyn lisääntymiskumppani löytyy reilun hehtaarin alueelta.
Männyn kukinnan odotetaan olevan tänä vuonna erityisen runsasta. Tuuli kuljettaa männyn siitepölyn hedekukinnoista emikukintoihin. Männyn siemenet alkavat kehittyä kävyn sisällä ja ovat täysin kehittyneitä vasta kahden vuoden kuluttua, jolloin ne irtoavat ja leijailevat maahan. Myös eläimet kuljettavat männyn siemeniä.
Mänty alkaa lisääntyä noin 20-vuotiaana. Männyt ovat kaksineuvoisia eli yhdessä puuyksilössä on sekä hede- että emikukintoja. Mänty voi myös itsepölyttää, mutta sen seurauksena syntyvät siemenet ovat elinkyvyltään heikkoja.
Vaikka männyt kasvavat usein lähellä vanhempiaan, metsästä löytyy silti runsaasti eri geeniperimän puita. Lisääntyviä mäntyjä on runsaasti, joten yksittäiset puut eivät pääse valtaamaan koko metsää jälkeläisillään.
”Aiemmin mäntyjen sukulaisuussuhteita on selvitetty pienissä ja levinneisyysalueen reunoilla sijaitsevissa eristyneissä populaatioissa, joissa sukulaisten muodostamat ryhmittymät ovat selkeämpiä. Nyt saimme vahvistuksen sille, että sukulaisuusrakennetta on myös hyvin laajassa ja jatkuvassa mäntymetsässä”, sanoo Oulun yliopiston dosentti Alina Niskanen tiedotteessa.
Männyn levittäytymisetäisyys ja sukulaisuusrakenne auttavat metsänhoidon suunnittelussa. Esimerkiksi siemenpuiden jättämisen voi suunnitella niin, että sukulaisuuden aiheuttamilta sukusiitoksilta vältytään.
Tutkimuksessa käytettiin luontaisen uudistumisen kautta syntyneitä metsälaikkuja, joille oli hakkuun jälkeen jätetty siemenpuita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
