Ruotsissa toimivat marja-alan yritykset paransivat toimintatapojaan jossakin määrin, kertoo Hanna Geurtsen Ruotsin maahanmuuttovirastosta. Kuva: Jonas Holmqvist
Ruotsin marja-ala läpäisi tiukentuneet tarkastukset – ulkomaisten poimijoiden määrä moninkertaistui
Ruotsi vastaanotti tällä kaudella moninkertaisen määrän ulkomaisia marjanpoimijoita viime kauteen verrattuna. Samalla vaikka alan valvontaa on kiristetty tuntuvasti.Tilaajalle
Kuten Suomessa, myös Ruotsissa kielteinen kausityölupapäätös perustuu usein epäilykseen siitä, ette poimijan vastaanottavan yritys pysty varmentamaan riittäviä työolosuhteita tai maksamaan vaadittuja palkkoja. Kuva: Terhi Piispa-Helisten, Pekka Fali, koonnut: Aatu JaakkolaRuotsissa ulkomaisten marjanpoimijoiden määrä nousi tällä kaudella merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kun marjakaudella 2025 maa vastaanotti vain hieman yli 80 poimijaa, sai tänä vuonna 950 poimijaa työluvan.
Kuten Suomessa, myös Ruotsissa kielteinen kausityölupapäätös perustuu usein epäilykseen siitä, ette poimijan vastaanottavan yritys pysty varmentamaan riittäviä työolosuhteita tai maksamaan vaadittuja palkkoja.
Paransivatko Ruotsissa toimivat marja-alan yritykset toimintatapaojaan tänä vuonna? Jossakin määrin, Geurtsen vastaa.
Tarkastusprosessi on tiukentunut, kun marja-alan ongelmat nousivat maassa toden teolla tapetille vuonna 2022, kertoo Hanna Geurtsen Ruotsin maahanmuuttovirastosta.
”Vaatimuksia on toki ollut kaikkina vuosina, joina olemme myöntäneet oleskelulupia marjanpoimijoille, mutta vuoden 2022 jälkeen syvensimme tarkastuksia. Lisäsimme kysymyksiä ja kasvatimme sitä tietomäärää, jota vaadimme ennen arviointien tekemistä”, hän kertoo MT:lle.
Suomen ja Ruotsin käytännöt eroavat toisistaan. Siinä missä Suomessa asia kuuluu Ulkoministeriön ulkomaanedustustoille, Ruotsissa asioista päättää maahanmuuttovirasto.
Paransivatko Ruotsissa toimivat marja-alan yritykset toimintatapojaan merkittävästi tälle kaudelle? Jossakin määrin, Geurtsen vastaa.
”Korostamme kuitenkin, että kaikki yritykset ovat sekä viime vuonna että tänä vuonna käyneet läpi samanlaisen tarkastelun”, hän kertoo.
”Tapauksissa, joissa meillä on ollut dokumentoituja epäjohdonmukaisuuksia sääntöjen noudattamisessa aiemmilla kausilla, olemme luonnollisesti esittäneet kysymyksiä.”
Kysymyksillä varmennetaan se, miten työnantajat aikovat välttää epäjohdonmukaisuudet. Yritysten tulee myös vakuuttaa noudattavansa Ruotsin työehtosopimuksilla säätelemiä sääntöjä.
”Ne tosin eivät ole maahanmuuttoon liittyviä erityissääntöjä, vaan yleisiä sääntöjä, joita Ruotsissa työskentelevien täytyy noudattaa”, Geurtsen muistuttaa.
Jos yrityksen historiassa on nähty ongelmia sääntöjen noudattamisessa, dokumentaatiota on pyydetty esimerkiksi työaikojen seurannasta. Tämä koskee työntekijöiden työpäivien pituuksia tai viikonlopputyötä.
Geurtsenin mukaan saaduissa vastauksissa on havaittavissa muutos: yleinen ymmärrys siitä, että edellytetyt asiat täytyy myös näyttää toteen on kasvanut.
”Yrityksen osalta ei riitä, että sanotaan, ’olemme tehneet tätä jo 10 vuotta, mikä ongelma tässä on?’ Ei, asia täytyy osoittaa käytännössä, kuten aiemmat kaudet ovat näyttäneet.”
Pohjoismaiden marja-alalla on emoyrityksiä, joiden tytäryhtiöt toimivat useammassa maassa. Vaikuttaako esimerkiksi Suomessa toimivan emo- tai tytäryhtiön toiminnassa havaitut epäselvyyden Ruotsissa toimivan tytäryhtiön tarkasteluun?
Geurtsenin mukaan kyllä ja ei. Suomen tilannetta, kuten muitakin maahanmuuttoon liittyviä asioita Pohjoismaissa seurataan yleisellä tasolla
”Olemme osa EU:ta ja yhteismarkkinoita, joten tunnistamme yritysten nimet”, hän kertoo.
”Lainsäädännössämme ei ole mitään sellaista, mikä johtaisi automaattisesti kielteiseen päätökseen Ruotsissa työluvan osalta, jos joku on syyllistynyt rikoksiin tai ollut oikeusprosessissa Suomessa.”
Geurtsenin mukaan molemmin puolin rajaa toimiville yrityksille on esitetty kysymyksiä.
”Jos tiedämme esimerkiksi aiemmista epäjohdonmukaisuuksista tai rikosoikeudenkäynneistä, olemme kysyneet, vaikuttavatko nämä seikat yrityksen toimintaan Ruotsissa. Tällaisiin kysymyksiin yritysten on siis täytynyt vastata.”
”Lainsäädännössämme ei ole mitään sellaista, mikä johtaisi automaattisesti kielteiseen päätökseen Ruotsissa työluvan osalta, jos joku on syyllistynyt rikoksiin tai ollut oikeusprosessissa Suomessa.”
Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä on Geurtsenin mukaan kyse on siis enemmän toimintatapojen jakamisesta kuin varsinaisen tiedon vaihtamisesta ja sen käyttämisestä suoraan käsittelyprosessissa, koska maiden lainsäädännöt eivät juuri tue sellaista.
”Jaamme ajatuksia siitä, mitä kannattaa tarkastella — esimerkiksi asumisolosuhteita, työaikoja tai muita seikkoja.”
Geurtsen muistuttaa, että vaikka maahanmuuttovirasto myöntää työluvat, ei heillä ole valtuuksia mennä työpaikoille tarkastamaan olosuhteita. Valvonta kuuluu Ruotsissa hänen mukaansa muun muassa työympäristöviranomaiselle sekä poliisille.
Lisäksi alalla on alueellisia koordinaattoreita, jotka työskentelevät ihmiskaupan ja kaikenlaisen hyväksikäytön torjumiseksi.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
