Reilun kaupan Suomen toiminnanjohtaja Janne Sivosen mukaan on aivan paikallaan, että hyväksikäyttöriskiä arvioidaan myös viisumeita myönnettäessä. Kuva: Esa Salminen
Reilu kauppa: Thaimaalaiset poimijat jäivät saapumatta, mutta alan hyväksikäyttöriskit eivät poistu – ”Riskit leviävät uusiin ihmisryhmiin”
Vaikka kiristynyt viisumilinja vähensi hyväksikäyttöriskiä, ei asetelma ole edelleenkään ongelmaton, toteaa Reilu kauppa.Tilaajalle
Koska Suomeen saapuvien ulkomaisten poimijoiden määrä jää tällä kaudella vähäiseksi, myöskään Reilun kaupan luonnonmarjakäytäntöjen koeponnistus ei pääse vielä kunnolla vauhtiin. Kuva: Pekka Fali, Jarno Mela, koonnut: Elias PiilolaReilun kaupan luonnonmarjasertifioinnin uskotaan tuovan luonnonmarja-alalle uskottavaa valvontaa.
Koska Suomeen saapuvien ulkomaisten poimijoiden määrä jää tällä kaudella vähäiseksi, myöskään Reilun kaupan luonnonmarjakäytäntöjen koeponnistus ei pääse vielä kunnolla vauhtiin.
Reilun kaupan Suomen toiminnanjohtajan Janne Sivosen mukaan yksi yritysten tärkeimmistä vastuullisuustoimista on aiemman hyväksikäytön uhrien aseman parantaminen.
Keskeistä on myös niiden poimijoiden tilanteen kohentaminen, joiden toimeentulo on rakenteellisesti riippuvainen poimintatyöstä.
”Jos poimijat eivät pääse Thaimaasta Suomeen, yritysten mahdollisuudet korjata aiempia toimintatapojaan ovat tältä osin luonnollisesti rajalliset.”
Marjayritykset ovat eläneet jännityksessä poimijaviisumien suhteen koko heinäkuun. Viisumitilanne ja sen myötä Suomeen saapuvien thaimaalaispoimijoiden tilanne ratkesi heinäkuun puolivälissä.
Siinä, onko yritysten kiinnostus esimerkiksi tästä syystä sertifiointiin muuttunut viisumipäätösten odottelun aikana, ei ole Sivosen mukaan näkynyt muutoksia.
”Ongelmana ei ole kiinnostuksen puute vaan se, että Reilusta kaupasta kiinnostuneiden yritysten poimijatkaan eivät näytä saavan viisumeita Suomeen”, hän kertoo.
”Jos poimijat eivät pääse Thaimaasta Suomeen, yritysten mahdollisuudet korjata aiempia toimintatapojaan ovat tältä osin luonnollisesti rajalliset.”
Alalla on tiettävästi ollut pieni määrä kotimaisia poimijoita, jotka eivät ole marjayrityksiin työsuhteessa. Ulkomaista kausityövoimaa ei voida Sivosen mukaan korvata kotimaisella työvoimalla, sillä kotimaiset poimijat pystyisivät myymään tuotteensa ilman marjoja teollisesti prosessoivia yrityksiäkin.
Vaikka kausipoimijoita on tänä vuonna maassa vain kourallinen, ei hyväksikäyttöriski ole Sivosen mukaan poistunut. Työvoimaksi alalle saatetaan haalia Suomessa jo valmiiksi olevia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, kuten opiskelijoita.
”Käytännössä tämä tarkoittaisi ulkopuolisen valvonnan puuttuessa sitä, että alan hyväksikäyttöriskit leviävät thaimaalaisista poimijoista uusiin ihmisryhmiin”, Sivonen sanoo.
Ulkoministeriön keväällä uudistama viisumikäytäntö tiukensi luonnonmarjapoimijoiden kaltaisten kausityöntekijöiden viisumiprosessin linjaa. Sivosen mukaan on hienoa, että kaikki viranomaiset ottavat marja-alan ongelmat tosissaan.
”On aivan paikallaan, että hyväksikäyttöriskiä arvioidaan myös viisumeita myönnettäessä. Valitettavasti ongelmia ratkotaan kuitenkin siiloissa, ja nyt tehdyillä viisumipäätöksillä muutos voi jopa pahentaa aiempien ihmisoikeusloukkausten uhrien tilannetta.”
Hänen mukaansa ulkoministeriö on myöntänyt thaimaalaisille poimijoille viisumeita lähes 20 vuotta tietäen hyvin, että alalla on laajasti ihmiskauppaa. Vietnamista viisumeiden myöntäminen lopetettiin jo 2008 ihmiskauppariskin vuoksi.
Ongelma siis kohdistui toiseen maahan.
”Ministeriön viisumikäytännöt Thaimaassa ovat siis vaikuttaneet siihen, että ihmisoikeusloukkausten kohteeksi ovat joutuneet nimenomaan thaimaalaiset marjanpoimijat”, Sivonen korostaa.
”On aivan paikallaan, että hyväksikäyttöriskiä arvioidaan myös viisumeita myönnettäessä. Valitettavasti ongelmia ratkotaan kuitenkin siiloissa, ja nyt tehdyillä viisumipäätöksillä muutos voi jopa pahentaa aiempien ihmisoikeusloukkausten uhrien tilannetta.”
Hän myös muistuttaa, että monet poimijat ovat käyneet Suomessa vuosikausia ja tulleet taloudellisesti riippuvaisiksi marjanpoiminnasta. Koko poimijan talous ja lainat voivat olla on mitoitettu poiminnan varaan.
”YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaan ihmisoikeusloukkauksiin tulee puuttua ensisijaisesti parantamalla uhrien asemaa, ei katkaisemalla yhteistyötä heidän kanssaan”, Sivonen toteaa.
Muutosten ajoitus herättää hänestä kysymyksiä.
”Viisumikäytäntöjä tiukennettiin juuri silloin, kun osa yrityksistä oli sitoutumassa käytäntöjensä korjaamiseen Reilun kaupan ulkopuolisessa valvonnassa. Se, että yritykset ovat hakeneet Reilu kauppa -sertifiointia, ei näytä vaikuttaneen viisumipäätöksiin, vaikka YK-periaatteet koskevat yritysten lisäksi myös valtioita”, hän teroittaa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
