Metsärahastojen markkinakäyttäytyminen vaihtelee sijoitusstrategian mukaan – rahastot, jotka toimivat pitkällä aikajänteellä, ovat vakaampia toimijoita markkinoilla
Vuodeksi metsätilamarkkinoilta vetäytyneet rahastot ovat jälleen aktivoituneet ostoissaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityinen ostaja häviäisi kaikissa tarjouskilpailuissa.Tilaajalle
Rahastot ostavat isompia metsätiloja kuin yksityiset metsänomistajat. Kuva: Johannes WiehnNoin vuoden ajaksi metsätilamarkkinoilta vetäytyneet metsärahastot tekivät kesän aikana ripeän paluun markkinoille, ilmenee Metsätilat.fi:n tilastosta.
Metsärahastojen ostot kääntyivät jyrkkään laskuun kesäkuussa 2023 ja olivat alimmillaan tammikuussa 2024.
”Viime tammikuussa metsärahastojen osuus metsätilakauppojen kauppasummista oli vain 8,2 prosenttia. Aikaisempina vuosina rahastojen osuus oli vakiintunut noin 60 prosenttiin, joten pudotus oli huomattava”, kertoo Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne.
Kovin pitkään metsärahastot eivät ehtineet olla pois markkinoilta, sillä jo viime kesäkuussa ne alkoivat jälleen kasvattaa ostojaan. Elokuussa 2024 metsärahastojen osuus kauppasummista oli jo noin 45 prosenttia.
Korot hillitsivät
Viitarinteen mukaan metsärahastojen markkinoilta vetäytymisen taustalla vaikuttavat todennäköisesti useat tekijät, joista korkotaso on yksi merkittävimmistä.
Korkojen nousu nosti rahoituskustannuksia ja teki metsäsijoituksista vähemmän houkuttelevia. Korkeammat korot myös heikensivät rahastojen tuotto-odotuksia, mikä sai rahastot vähentämään metsätilojen ostamista.
”Rahastojen ostot olivat pienimmillään, kun korot nousivat noin 4 prosenttiin. Myöhemmin, kun korot laskivat noin 3 prosenttiin, rahastot alkoivat jälleen aktivoitua ostoissaan.”
Osa rahastoista on hakenut tuottoa perinteisen metsätalouden ulkopuolelta kuten hiilimarkkinoilta sekä tuuli- ja aurinkovoimasta.
”Näistä vaihtoehtoisista ansaintamuodoista puhuttiin kovasti vielä jokin aika sitten, mutta nyt niiden ympärillä käytävä keskustelu on laantunut. Voi olla, että tämä on osaltaan vaikuttanut rahastojen passivoitumiseen”, Viitarinne arvioi.
Verovinkki
Metsätilan ostajan maksettavaksi tulee varainsiirtoveroa kolme prosenttia kauppahinnasta. Varainsiirtoveroilmoitus ja -maksu on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta.
Erilaisia strategioita
Rahastojen uudelleen kasvanutta kiinnostusta voi puolestaan selittää korkotason lisäksi myös puumarkkinoiden korkeasuhdanne.
Metsäteollisuuden keskeisten tuotemarkkinoiden kysynnän elpyminen jatkui vuoden toisella neljänneksellä, ja suhdanteen voimistumisen odotetaan heijastuvan puun ostomääriin ja kantohintoihin.
”Se, että puun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt, on lisännyt kotimaisen puun kysyntää. Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen ovat vahvistaneet uskoa siihen, että puun kysyntä säilyy vahvana jatkossakin”, Viitarinne sanoo.
Viitarinne muistuttaa, että eri rahastojen markkinakäyttäytyminen voi vaihdella niiden taustalla olevien sijoitusstrategioiden mukaan.
”Osalla rahastoja on korkea tuottovaatimus, jolloin ne saattavat tarkastella tuottoa lyhyellä aikajänteellä. Toiset toimivat pidemmällä aikajänteellä, mikä tekee niistä vakaampia toimijoita markkinoilla.”
Korkojen nousu herätti huolta siitä, että metsärahastot saattaisivat alkaa myydä omistuksiaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Metsärahastot eivät ole merkittävissä määrin myyneet metsäomaisuuttaan, eikä suuntausta tällaiseen ole nähtävissä.
”Korkotason noususta huolimatta rahastot eivät ole ryhtyneet laajamittaisiin myynteihin. Ja nyt, kun korot ovat kääntyneet laskuun, todennäköisyys myynneille entisestään pienenee.”
Isot tilat kiinnostavat
Rahastojen ostot ovat kohdistuneet keskisuuriin tai suuriin metsätiloihin. Rahastojen hankkimat metsätilat ovat keskimäärin 44 hehtaarin kokoisia. Yksityisten ostajien ostamat metsätilat ovat selvästi pienempiä, keskimäärin 19 hehtaaria.
”Iso tilakoko tarjoaa rahastoille mahdollisuuden hyödyntää suuruuden ekonomiaa, kun taas yksityiselle ostajalle keskeisempi kriteeri on myytävän palstan sijainti”, Viitarinne sanoo.
Maantieteellisesti rahastojen ostot ovat painottuneet Keski-Suomeen, Kainuuseen, Itä- ja Pohjois-Suomeen. Näillä alueilla tilakoot ovat suurempia ja yksityinen kysyntä vähäisempää, mikä tekee niistä houkuttelevia rahastoille.
Etelä- ja Länsi-Suomessa metsätilojen vahva yksityinen kysyntä ja maltilliset tilakoot selittävät rahastojen pienempää osuutta ostoissa.
Yksityinen pärjää
Rahastojen aktiivisuus nostaa metsätilojen keskihintoja, mutta tilastojen valossa ero ei ole Viitarinteen mukaan merkittävä. Hintakuplaa hän ei markkinoilla näe.
”Pari vuotta sitten julkisuudessa puhuttiin, että metsätilojen hintataso olisi kestämätön. Jos nyt katsoo taaksepäin, hintataso näyttäytyy perusteltuna.”
”Tänä vuonna puun hinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta tämä ei ole heijastunut metsätilojen hintoihin, mikä ehkä viestii siitä, että hintatilanne on normalisoitunut.”
Tilastoista käy ilmi, että silloin, kun rahastojen ostot ovat vähäisiä, yksityiset ostajat paikkaavat kysyntää. Tämä vastavuoroisuus on pitänyt metsätilakauppojen määrän korkeana myös silloin, kun rahastojen ostot ovat olleet vähäisiä.
Rahastojen aktivoituminen uudelleen ei Viitarinteen mukaan merkitse sitä, että yksityinen ostaja aina häviäisi niille hintakilpailussa.
”Kun rahastot aktivoituvat, ne usein kilpailevat keskenään isoista tiloista, joiden kohdalla yksityinen kysyntä joka tapauksessa on vähäisempää. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei myös isoja tiloja päätyisi yksityiselle ostajalle. Ja erityisesti pienten ja keskisuurten metsätilojen kaupoissa yksityiset ostajat ovat vahvoilla.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
