Petolintujen pesien suojelu hämmentää maanomistajia – MTK madaltaisi korvauskynnystä

Petolintujen pesien ympärille määrätyistä suojavyöhykkeistä tulee maanomistajilta säännöllisesti kyselyitä, kertoo MTK:n luonnonsuojeluasioihin perehtynyt juristi Anna-Rosa Asikainen.

”Erityisesti viime aikoina on kysytty kanahaukoista”, hän kertoo.

Luonnonsuojelulaissa ei ole mainittu euromääräistä arvoa maanomistajalle suojelusta koituvan merkityksellisen haitan korvauskynnykselle.

Kun hallituksen esitystä laadittiin vuonna 2022, esitystekstissä kerrottiin toisaalla, että ”korvauskynnys on viime vuosina asettunut noin 2 000–3 000 euron tuntumaan”. Toisessa kohdassa taas todettiin, että ”viranomais- ja oikeuskäytännössä merkitykselliseksi haitaksi on viime vuosina katsottu noin 1 000–2 000 euroa”.

Asikaisen mukaan korvauskynnystä tulisi alentaa juridiikan termein merkityksellisestä haitasta vähäistä suurempaan haittaan.

MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen on viime aikoina saanut maanomistajilta useita yhteydenottoja petolintujen pesistä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Perustuslain mukaan jokaisella on vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Sen johdosta maanomistajatkin ovat velvollisia sietämään tietynasteisia luonnonsuojelusta johtuvia rajoituksia.

”MTK:n mukaan vastuun luonnon monimuotoisuudesta pitäisi ylipäätään jakautua yhteiskunnassa nykyistä tasaisemmin”, Asikainen toteaa.

Mikäli korvauksesta ei ole voitu ely-keskuksen kanssa sopia, Asikainen kannustaa harkitsemaan Maanmittauslaitoksen toimitusta, jossa selvitetään maanomistajalle suojelusta aiheutunut haitta ja sen korvattavuus.

Tamperelaisen hakkuumahdollisuudet menettäneen metsänomistajan tapauksessa Asikainen on Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastajan kanssa samaa mieltä: lintuharrastajien velvollisuus on käydä läpi tekopesän aiheuttamat hakkuurajoitukset maanomistajan kanssa.

”Jokainen pohtii itse, soveltuuko esimerkiksi tekopesien rakennus omiin metsäomaisuuden hoidon tavoitteisiin”, hän summaa.