

Metsä- ja maatalouden kattavan maankäyttösektorin hiilinielut eivät näillä näkyminen riitä EU:n velvoitteiden täyttämiseen. Asiaa selvittäneen työryhmän mukaan hiilinielujen kasvattaminen ei onnistu ilman merkittäviä lisäpanostuksia.
”Tilanne maankäyttösektoria koskevien lulucf-velvoitteiden saavuttamiseksi on erittäin haastava”, myöntää työryhmän puheenjohtajana toiminut luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Granholmin mukaan Suomen maankäyttösektorin hiilinielun hupenemista selittävät tavanomaista suuremmat hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Suuri merkitys on myös turvemaiden kasvaneilla maaperäpäästöillä ja niitä koskeneen laskentatavan muutoksella.
Virkamiestyöryhmän raportin mukaan Suomen on hyvin vaikea tavoittaa EU:n maankäyttösektorilla asettamaa nieluvelvoitetta.
”Suomi on velvoitettu kasvattamaan maankäyttösektorin nettonielua nykytasosta merkittävästi kaudella 2026–2030, eikä velvoitetta tultaisi käytettävissä olevan tiedon pohjalta saavuttamaan ilman merkittäviä lisäpolitiikkatoimia”, raportti toteaa.
Kaiken lisäksi asiaan liittyy edelleen paljon epäselvyyksiä.
Yksi niistä koskee hiilinielujen kasvattamistarpeen suuruutta. Siihen liittyy vuonna 2021 tehdyn laskentamenetelmän muuttumisen vaikutusten huomioon ottaminen. Tuo muutos kasvatti huomattavasti ojitettujen turvemaiden päästöjä.
Luonnonvarakeskus tekee alustavan teknisen korjauksen metsien vertailutasoon tämän vuoden aikana. Se tarkentaa alijäämän suuruutta.
Lopullinen tekninen korjaus ja sen hyväksyttäminen tehdään vuonna 2027.

Parhaimmillaan maankäyttösektorin hiilinielu kävi lähes 40 miljoonassa hiilitonnissa vuonna 2009. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman ennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin hiilinielu jäi vuonna 2022 miljoonaan tonniin.
Lulucf-asetus edellyttää, että maankäyttösektorin hiilinielu kasvaa vuoteen 2030 mennessä 17,8 miljoonaan tonnin. Tavoite on laskettu vuosien 2016–2018 keskiarvosta.
Raportin mukaan Suomen täytyy yksinkertaisesti vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja. Samalla kannattaa selvittää mahdollisuuksia hankkia päästövähennysyksiköitä muista jäsenvaltioista taakanjakosektorille mahdollisesti siirtyvän alijäämän kattamiseksi.
Myös vaikuttamista EU:ssa pitää jatkaa ja tehostaa.
Hakkuiden alueellinen rajoittaminen ei kuulu työryhmän esittämään keinovalikoimaan. Sen seurauksena hakkuut vain siirtyisivät jonnekin muualle.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
