• Metsä- ja maatalouden hiilinielutavoite karkaa ilman merkittäviä lisäpanostuksia

    Asiaa pohtineen työryhmän mukaan EU:n asettamien lulucf-velvoitteiden täyttäminen on erittäin haastavaa.
    Tilaajalle
    Vaikka metsät sitovat edelleen suuria määriä hiiltä, koko maankäyttösektorin hiilinielu on supistunut rajusti.
    Vaikka metsät sitovat edelleen suuria määriä hiiltä, koko maankäyttösektorin hiilinielu on supistunut rajusti. Kuva: Pentti Vänskä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    6.7.202308:59
    Jarmo Palokallio

    Metsä- ja maatalouden kattavan maankäyttösektorin hiilinielut eivät näillä näkyminen riitä EU:n velvoitteiden täyttämiseen. Asiaa selvittäneen työryhmän mukaan hiilinielujen kasvattaminen ei onnistu ilman merkittäviä lisäpanostuksia.

    ”Tilanne maankäyttösektoria koskevien lulucf-velvoitteiden saavuttamiseksi on erittäin haastava”, myöntää työryhmän puheenjohtajana toiminut luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Granholmin mukaan Suomen maankäyttösektorin hiilinielun hupenemista selittävät tavanomaista suuremmat hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Suuri merkitys on myös turvemaiden kasvaneilla maaperäpäästöillä ja niitä koskeneen laskentatavan muutoksella.

    Virkamiestyöryhmän raportin mukaan Suomen on hyvin vaikea tavoittaa EU:n maankäyttösektorilla asettamaa nieluvelvoitetta.

    ”Suomi on velvoitettu kasvattamaan maankäyttösektorin nettonielua nykytasosta merkittävästi kaudella 2026–2030, eikä velvoitetta tultaisi käytettävissä olevan tiedon pohjalta saavuttamaan ilman merkittäviä lisäpolitiikkatoimia”, raportti toteaa.

    Kaiken lisäksi asiaan liittyy edelleen paljon epäselvyyksiä.

    Yksi niistä koskee hiilinielujen kasvattamistarpeen suuruutta. Siihen liittyy vuonna 2021 tehdyn laskentamenetelmän muuttumisen vaikutusten huomioon ottaminen. Tuo muutos kasvatti huomattavasti ojitettujen turvemaiden päästöjä.

    Luonnonvarakeskus tekee alustavan teknisen korjauksen metsien vertailutasoon tämän vuoden aikana. Se tarkentaa alijäämän suuruutta.

    Lopullinen tekninen korjaus ja sen hyväksyttäminen tehdään vuonna 2027.

    Turvemaiden päästöjen kasvu ja niiden laskentatavan muutos on syönyt hiilinielua.
    Turvemaiden päästöjen kasvu ja niiden laskentatavan muutos on syönyt hiilinielua. Kuva: Timo Heikkala

    Parhaimmillaan maankäyttösektorin hiilinielu kävi lähes 40 miljoonassa hiilitonnissa vuonna 2009. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman ennakkotiedon mukaan maankäyttösektorin hiilinielu jäi vuonna 2022 miljoonaan tonniin.

    Lulucf-asetus edellyttää, että maankäyttösektorin hiilinielu kasvaa vuoteen 2030 mennessä 17,8 miljoonaan tonnin. Tavoite on laskettu vuosien 2016–2018 keskiarvosta.

    Raportin mukaan Suomen täytyy yksinkertaisesti vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja. Samalla kannattaa selvittää mahdollisuuksia hankkia päästövähennysyksiköitä muista jäsenvaltioista taakanjakosektorille mahdollisesti siirtyvän alijäämän kattamiseksi.

    Myös vaikuttamista EU:ssa pitää jatkaa ja tehostaa.

    Hakkuiden alueellinen rajoittaminen ei kuulu työryhmän esittämään keinovalikoimaan. Sen seurauksena hakkuut vain siirtyisivät jonnekin muualle.

    Lisää aiheesta
    • Ympäristöministeriö ehdottaa neuvottelijoille keinoksi myös hakkuuveroa.

      Politiikka | Hakkuut verolle, ”haitalliset” maatalous- ja metsätuet leikkuriin – tällaisia toimia ympäristöministeriön virkamiehet ehdottavat tulevalle hallitukselle

      Tilaajalle
    • Suomenkin hiilinielutavoite lyötiin tänään lukkoon Euroopan parlamentissa.

      Ympäristö | Euroopan parlamentti sinetöi Suomen hiilinielun – olemme ainut jäsenmaa, jonka vaatimuksia pienennettiin

      Tilaajalle
    • Paikalleen jätetty tuulenkaato toimii pitkään hiilivarastona.

      Ympäristö | Ruotsi ei hyväksy EU:n hiilinieluasetusta – pelkää haittoja maaseudulle ja metsätaloudelle

    • Vuosien 2021–2025 ylijäämää hiilinieluissa ei voi enää siirtää seuraavalle kaudelle.

      Metsäpolitiikka | Hiilinieluille uudet tavoitteet: Kuluva kausi määrittelee, millaiset vaatimukset Suomelle tulee jatkossa

      Tilaajalle
    • MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirola mielestä hiilinielulaskennasta tulee siirtyä hiilensidonnan maksimoimiseen.

      Metsä | Lukijalta: Hiilinielukeskustelu on kuin satu keisarin uusista vaatteista

      Tilaajalle
    • Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö saattaa romuttaa hallituksen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.

      Politiikka | Ympäristöjärjestöt pitävät hallitusohjelmaa puutteellisena – toimilla ei saataisi luontokatoa pysäytettyä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin