
Mitä on jäänyt käteen kahden suurimman metsäyhtiön toisen neljänneksen osavuosikatsauksista? Tässä neljä nostoa numerovirrasta.
1. Oheinen grafiikka kertoo karulla tavalla kokonaiskuvan suurten metsäyhtiöiden kunnosta.
UPM:n, Stora Enson ja Metsä Boardin toisen neljänneksen yhteenlaskettu tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli noin 150 miljoonaa euroa.
Tässä yhteydessä pitää käyttää sanaa noin, koska Metsä Boardin osavuosikatsaus julkaistaan huomenna torstaina.
Metsä Boardin tulosta voi kuitenkin jo arvioida aika tarkkaan, koska yhtiö antoi tulosvaroituksen ja totesi vertailukelpoisen liiketuloksensa olevan tappiolla noin 25 miljoonaa euroa. Siihen kun lisätään ensimmäisen neljänneksen suuruusluokkaa olevat rahoituskulut, niin päästään noin 27 miljoonan euron tappioon.
Edellisen kerran näiden kolmen metsäyhtiön yhteenlaskettu tulos jäi yhtä heikoksi kaksi vuotta sitten, kun metsäteollisuuden asiakkaat purkivat koronan aikana täyttämiään varastoja.
Sitä ennen ajassa pitää mennä yli kymmenen vuotta taaksepäin, aina vuoteen 2012, jolloin meno on ollut yhtä mollivoittoista.
Voidaan siis puhua historiallisen heikosta tuloskunnosta. Tähän on tultu, koska sellun hinta on laskussa, pakkausmateriaalien kysyntä on vaisua, dollarin kurssi heikkenee ja pääraaka-aine puu on huippuhinnoissa.
Lisäksi tuloksissa oli yhtiökohtaisia kuluja, jotka leikkasivat tulosta. Esimerkkejä ovat Stora Enson Oulun uuden kartonkikoneen vauhdin nostoon liittyvät lisäkulut ja UPM:n Paso del Torosin sellutehtaan huoltoseisokki.
Eräiden arvioiden mukaan jo jonkin aikaa sitten alkanut puun hinnannousu löi nyt läpi täydellä voimalla tuloslaskelmissa.
2. Nopeaa muutosta parempaan ei nyt kannata odottaa. Tulosten pikainen paraneminen vaatisi talouskasvua. Sitä ei vielä ole näköpiirissä. Talouskasvu lisäisi sellun, pakkausten ja sahatavaran kysyntää.
Puun hinta tuskin romahtaa, vaikka metsäyhtiöiden johtajat niin Suomessa kuin Ruotsissa ovat havainneet puun hintojen tasaantuneen tai hienoisesti laskeneen.
Perjantaina samaan ryhmään liittyy SCA, jonka tiedotteen mukaan kuitupuun hinta olisi saavuttanut huippunsa ja ensimmäiset listahintojen laskut olisi nähty.
Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen arvioi katsauksissaan, että pitää odottaa vuosiin 2027 ja 2028, jotta Stora Enso ja UPM olisivat taas hyvässä tuloskunnossa.
”Suhdanteiden lisäksi kiristyvä kilpailu haastaa suomalaisyhtiöitä.”
Suhdanteiden lisäksi kiristyvä kilpailu haastaa suomalaisyhtiöitä. Aasialaista kartonkia tulee lisää niin Aasiaan kuin Eurooppaan.
Sama koskee sellua. UPM:n rahantekokoneikseen rakentamat uudet Uruguayn sellutehtaat joutuvat yhä tiukempaan kilpailuun, kun Suzanon hiljattain valmistunut 2,6 miljoonan tonnin sellutehdas pääsee täyteen vauhtiin.
Araucolle taas rakennetaan parhaillaan jättimäistä 3,5 miljoonan tonnin sellutehdasta Brasiliaan. Sen on määrä aloittaa vuonna 2027.
3. UPM ilmoitti venyttävänsä Kaukaan sellutehtaan huoltoseisokkia kahteen kuukauteen 11. elokuuta alkaen. Pitkällä seisokilla yhtiö yrittää välttää kannattamattoman tuotannon, kaikkein kalleimmat puukulut ja heikoimmat tuotehinnat.
Yhtiö kertoi MT:n jutussa, että seisokki vähentää Kaukaan tehtaan puun hankintaa. Tehtaan kapasiteetti on 770 000 tonnia havupuusellua vuodessa.
Kaukaan tehtaan naapurissa Joutsenossa seisoo Metsä Fibren havupuusellutehdas. Sen kapasiteetti on 690 000 tonnia sellua vuodessa. Kesäkuun 6. päivän tiedotteessa yhtiö ilmoitti tehtaan toiminnan olevan seis toistaiseksi.
Seisokilla sopeutetaan varastoja Aasian alhaiseen tilauskantaan ja epävarmaan markkinatilanteeseen.
Kahden kuukauden seisokilla näiltä tehtailta jää tekemättä runsaat 200 000 tonnia sellua riippuen tietenkin tuotantovauhdista. Tämän sellumäärän tekemiseen tarvittaisiin karkeasti arvioiden noin miljoona kuutiota puuta.
Eräissä arvioissa kahden läheisen sellutehtaan seisottaminen nähtiinkin jo vastavetona paikalliselle puumarkkinatilanteelle.

4. Isojen metsäyhtiöiden osavuosikatsauksissa ei yleensä puhuta sahoista.
Analyytikoille ja medialle suunnatussa verkkopuhelussa Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström sai tällä kerralla vastata kysymykseen, onko yhtiön strategian mukaista olla Euroopan suurin sahuri.
Junnikkalan sahayhtiön oston jälkeen Stora Enso hätyyttelee Euroopan sahayhtiöiden ykköspaikkaa.
Sohlström kiemurteli vastauksessaan ja korosti yhtiön keskittyvän ensisijaisesti uusiutuviin pakkausmateriaaleihin. Hieman aiemmin hän oli painottanut integraattien eli lähekkäin olevien sahojen ja kemiallisten puunjalostuslaitosten tärkeyttä.
Nämä vastaukset mahdollistavat spekulaation, jonka mukaan Stora Enso luopuu joistain sellaista sahoistaan, jotka eivät toimi sellutehtaan kyljessä.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
