• Miljoona hehtaaria suometsiä lähestyy hakkuukypsyyttä – näin valtaosa suometsistä on tapana uudistaa

    Jatkuva kasvatus on hyvä käsittelytapa esimerkiksi reheville turvekankaille, joilla on hyvä kuusialikasvos.
    Tilaajalle
    Isovarpuräme on yksi tavallinen suotyyppi, jolla kasvaa puita.
    Isovarpuräme on yksi tavallinen suotyyppi, jolla kasvaa puita. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsänhoito
    7.10.202417:00
    Jukka Hämäläinen

    Suometsistä noin 70 prosenttia uudistetaan avohakkuilla, ilmenee Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Luontaisen uudistamisen ja jatkuvan kasvatuksen hakkuilla uudistetaan alle kolmannes suometsistä.

    Avohakkuita tehdään suometsissä useimmin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Vähiten avohakkuita tehdään Lapin ja Kainuun suometsissä.

    Vaihtelua on myös omistajaryhmittäin. Suometsiä uudistetaan avohakkuilla useimmin seurakuntien metsissä ja harvimmin valtion metsissä, Metsäkeskus kertoo tiedotteessa.

    Koko maassa luontaisen uudistamisen menetelmistä käytetään eniten siemenpuuhakkuita, joissa uusi metsä saa alkunsa hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden sekä reunametsän puiden siemenistä.

    Siemenpuuhakkuut ovat suosituimpia Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, joissa suometsien osuus on kuitenkin pieni. Kaistalehakkuita käytetään suometsissä vain vähän.

    Jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään suometsissä useimmin Lapissa, Kainuussa ja Uudellamaalla. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuut.

    ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuita käytetään suometsissä jonkin verran enemmän kuin kivennäismailla, mutta ero ei ole merkittävä. Jatkuva kasvatus on hyvä suometsien käsittelytapa esimerkiksi rehevillä turvekankailla, joissa on jo valmiiksi hyvälaatuinen kuusialikasvos”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

    Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena koko ajan, ja siellä kasvaa monenkokoisia ja eri-ikäisiä puita.

    ”Suometsissä kasvaa noin neljännes Suomen puuvaroista.” Markku Remes

    Suomessa soita on ojitettu metsätalouskäyttöön lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Lähes miljoona hehtaaria suometsää on tulossa tulevina vuosikymmeninä uudistuskypsään ikään.

    ”Suometsissä kasvaa tällä hetkellä noin neljännes Suomen puuvaroista. Nämä metsät ovat myös merkittäviä hiili- ja ravinnevarastoja, joissa hakkuutavan valinnalla ja huolellisella suunnittelulla voi vähentää kuormitusta ilmastoon ja vesistöihin”, Remes tähdentää tiedotteessa.

    Suometsissä tehtiin hakkuita viime vuonna yhteensä reilun sadantuhannen hehtaarin alalla. Suometsiä on eniten Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Uudistushakkuiden osuus kaikista suometsien hakkuista on noin viidennes.

    Lisää aiheesta
    • Turvemailla ylispuiden poiston hiilipäästöt jäävät merkittävästi vähäisemmäksi kuin avohakkuussa.

      Metsänhoito | Suometsän ylispuuhakkuusta avohakkuuta pienemmät hiilipäästöt

      Tilaajalle
    • Turvemailta saadaan puuta, vaikka kunnostusojituksia vähennettäisiin

    • Moni suometsä tuottaa heikosti puuta ravinne-epätasapainon vuoksi.

      Uusi työkalu monipuolistaa suometsien hoitoa entistä tuottavammaksi

    • Otto Kekäläinen tutustui torstaina Seravon ostamaan suohon.

      IT-yritys osti hiilinieluksi 70 000 eurolla suota ja käyttää uusiutuvaa energiaa – hiilineutraaliuden sijasta tähtäimessä oli hiilinegatiivisuus

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla