Vuoden Eräkoiran arvonimen sai lyhytkarvainen saksanseisoja Sysiässän Aawa. Kuva: Juha Peltonen
Riihimäen Erämessuilla vieraili yli 25 000 luonnossa liikkujaa – mielenosoitus ei häirinnyt messuja
Riihimäen erämessuilla valittiin muun muassa vuoden eräkoira ja keskusteltiin luontokuvien merkityksestä. Trofeearvostelua kritisoinut mielenosoitus jäi tussahdukseksi.Tilaajalle
Riihimäen Erämessuilla pääsi harjoittelemaan myös selviytymistaitoja. Kuva: Heikki RantaMessualueella vierailleita 25 000 luonnossa liikkujaa oli viihdyttämässä yli 250 näytteilleasettajaa metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnossa liikkumisen parista.
Koirat olivat näkyvä osa tapahtumaa, ja Suomen Kennelliiton koiranäytökset keräsivät viikonlopun aikana runsaasti yleisöä seuraamaan koirien taitoja ja työskentelyä.
Sunnuntaina messuilla julkaistiin myös Vuoden Eräkoira 2026. Arvonimen sai lyhytkarvainen saksanseisoja Sysiässän Aawa, joka on saavuttanut kaikki saksanseisojalle merkittävimmät käyttöpuolen tittelit ja tunnetaan poikkeuksellisesta luotettavuudestaan, vahvasta riistavietistään sekä saumattomasta yhteistyöstään ohjaajansa kanssa.
Palkinto nostaa esiin eräkoirien keskeisen roolin metsästyksessä ja korostaa pitkäjänteisen koulutuksen ja vastuullisen koirankäytön merkitystä osana suomalaista eräkulttuuria.
Lauantaina Retkinikkarina tunnetun Joppe Rannan moderoimassa Luonto muutoksessa ‑paneelikeskustelussa arktisten alueiden ammattiretkeilijät pohtivat tarinankerronnan ja kuvien merkitystä retkeilyssä. Heidän mukaansa luontokuvat eivät ole vain esteettisiä elämyksiä, vaan ne ovat yksi keino tuoda arktisia alueita lähemmäs ihmisiä. Keskustelijoiden mukaan kuvat voivat herättää halun suojella luontoa nyt ja tulevaisuudessa.
Luonto muutoksessa -paneelissa Joppe Ranta, Jaakko Heikka, Poppis Suomela, Pata Degeman ja Kerttu Kotakorpi. Kuva: Heikki RantaLuontoliiton susiryhmä ja Eläinten vallankumous -aktivistiryhmä järjestivät messuilla pienimuotoisen mielenosoituksen. Mielenosoittajat arvostelivat Suomen Trofeetuomareiden järjestämää trofeearvostelua, joka kuitenkin ehdittiin perua ennen messujen avautumista vähäisen osallistujamäärän takia.
Luontoliitto kommentoi tiedotteessaan, että trofeearvostelu supistaa villieläimet pisteytyksen, koon tai harvinaisuuden perusteella määritellyiksi objekteiksi.
MT haastatteli viime vuonna Suomen Trofeetuomarit ry:n puheenjohtaja Esa Hinkkasta, joka kertoi, että Suomessa ei oikeastaan edes ole trofee-metsästystä.
”Minulle on vaikea ymmärtää koko termiä. Suomessa ei oikeastaan edes ole trofee-metsästystä, sillä metsälle lähtiessä ei voi ottaa tavoitteeksi mitalitasoisen trofeen saamista. Se tulee, jos on tullakseen, se on tuuripeliä.”
”Mitaleja tärkeämpää on se, että trofeet toimivat eräänlaisena eläinkantojen tilan mittarina. Trofeiden avulla metsästystä voidaan ohjata kestävämpään suuntaan.
Esa Hinkkanen mittaamassa supikoiran kalloa Urjalassa järjestetyssä trofeearvostelussa. Kuva: Rami Marjamäki”Trofeearvosteluissa arvosteltavana ei ole metsästäjän kaatosaavutus, vaan eläinyksilö, joka on elävää kantaa edustava otos”, Hinkkanen totesi.
Vaikka hienosta trofeesta voi ansaita mitalin, kyse ei ole kilpailusta. Samassa arvostelussa useampikin trofee voi yltää kultamitaliin, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Kriteerit on luonut CIC eli kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto.
Riihimäen Erämessut järjestetään jälleen 9.–11.6.2028.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
