Metsäyhtiöt aivan eri linjoilla kantojen nostosta – kiihdyttääkö energiapuupula korjuuta?
Yhden mielestä kannot ovat loistava energianlähde, toisen mielestä kantojen nosto ei juuri kannata.Tilaajalle
Kannot nostetaan hakkuuaukolla ensin pieniin kasoihin kuivumaan ja puhdistumaan, ja parin kuukauden jälkeen ne siirretään tienvarsikasoihin. Kuva: Kari SalonenKantojen nostosta energiakäytöön innostuttiin Suomessa toden teolla 2010-luvulla. Suurimmillaan käyttö oli miljoonan kuutiometrin luokkaa vuodessa.
Viime vuosina käyttö on vakiintunut noin 300 000 kuutioon. Mutta herääkö kiinnostus kantoihin uudestaan energiapuun kysynnän lisääntyessä?
”Nykyinen ymmärrys on, että kantojen nosto ei ole kustannushyödyiltään kovin kannattavaa. Kun tarkasteluun otetaan myös hiilitase, tuo se lisää dimensioita. Kantojen nosto pienentää maaperän hiilivarastoa”, summaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi.
Hän ei näe kantojen nostoa kovin kannatettavana siitäkään huolimatta, että turpeen polttamisesta luopuminen, venäläisen energiapuun tuonnin loppuminen ja uusien tehdasinvestointien kasvattama kuitupuun tarve ovat lisänneet energiapuun kysyntää.
”Vaikka kaikki Suomen kannot poltettaisiin energiaksi, ei se ratkaisisi energiahuoltoamme. On hyvä ymmärtää, missä potentiaalia on ja minkäsuuruisia asioita sillä voidaan maksimissaan ratkaista”, Ilvesniemi toteaa.
Toisenlaista näkemystä edustaa UPM Metsän sidosryhmäsuhteiden johtaja Sami Oksa.
”Kannot ovat loistava energianlähde. Oikein tehtynä kantojen kerääminen toimii hyvin”, hän valistaa.
Oikein nostaminen tarkoittaa Oksan mukaan sitä, että vesistöjen ja ojien äärelle jätetään suojavyöhykkeet ehkäisemään maaperän huuhtoutumista ja ravinteiden valumista veteen. Osa kannoista jätetään maaperään hiilivarastoksi.
”Kantoja jätetään suojavyöhykkeille ja lahopuiden ympärille.”
UPM nostaa kantoja reheviltä kuusivaltaisilta kohteilta, kuten metsänhoidon suosituksissa edellytetään.
Oksan mukaan ei ole merkkejä tai tutkimustuloksia siitä, että kantojen poisto aiheuttaisi maan tiivistymistä.
”Eikä sillä ole merkitystä myöskään lahopuun määrän näkökulmasta, koska merkittävä osa syntyvistä kannoista jätetään lahopuuksi.”
Kaikesta tästä huolimatta UPM:llä ei Oksan mukaan ole tarvetta lisätä kantojen nostamista.
”Turpeen käytön veromuutos toki aiheutti sen, että energiapuuta tarvitaan enemmän. Seuraamme tilannetta.”
UPM ei julkista kantojen korjuumääriä eikä kannoista maksettavaa hintaa.
”Hinta perustuu metsänhakkuusopimuksen kuusiainespuun määrään kohteella”, Oksa toteaa.
Kilpailijasta poiketen Stora Enso on tyystin luopunut kantojen nostosta.
”Ympäristösyillä oli siihen suurin vaikutus. Päätimme jo useampi vuosi sitten, ettemme nosta emmekä osta kantoja”, metsäenergiapäällikkö Jorma Kaukoaho kertoo.
”Aikanaan oli paljon keskustelua siitä, että kannot kuitenkin maahan jäädessään sitovat pitkään hiilidioksidia. Siksi teimme tällaisen päätöksen.”
Stora Enso ehti nostaa kantoja jonkin aikaa, mutta toiminta oli Kaukoahon mukaan melkoisen pientä.
Tosin yhtiössä on nyt pantu merkille energiapuun lisääntynyt kysyntä.
”Kyllä kantojen nostosta edelleen joskus keskustellaan, mutta olemme pysyneet vanhassa päätöksessä.”
Myöskään Metsähallituksen Metsätalous Oy ei nosta kantoja.
”Emme ole noston uudelleen käynnistämistä harkinneet. Kantojen nostoa on tehty valtion monikäyttömetsissä noston lopettamispäätöksen jälkeen ainoastaan tutkimustoiminnan niin vaatiessa”, asiakkuusjohtaja Pasi Korteniemi kertoo.
Kaikkia kantojen noston vaikutuksia ei vielä tiedetä, sillä pitkäaikaistutkimuksia aiheesta ei ole. Kantojen nostamisesta tohtoriksi väitellyt Lilli Kaarakka on kiinnittänyt huomiota maaperän sekoittumiseen, sillä maakerrokset ovat hyvin erilaisia.
”Kantojen korjuussa maaperän pintakerros häiriintyy ja siitä poistuu hiiltä ja ravinteita korjattavien juurten ja kantojen mukana”, hän toteaa johtopäätöksissään.
Tavallisten ihmisten kannonnostopuheissa kuulee usein huolen ravinteiden häviämisestä metsästä. Ilvesniemen mukaan itse kannoissa on vähän ravinteita.
”Ravinteet ovat ennen kaikkea neulasissa ja lehdissä”, hän tarkentaa.
Osa kantojen nostosta liittyy uuden pellon raivaamiseen. Suomessa raivataan peltoa maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 2000–4000 hehtaaria vuodessa.
Kantojen nosto
Kantoja nostetaan energiakäyttöön vain uudistushakkuiden yhteydessä ja kantojen noston soveltuvuus harkitaan aina kohteen mukaan.
Hakkuutähdettä ja kantoja ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta.
Kantoja nostetaan vain, jos myös hakkuutähteet korjataan.
Kantoja kerätään kaivinkoneen erikoiskauhalla. Kannot ravistellaan ja halkaistaan noston yhteydessä 2–5 osaan, minkä jälkeen ne kootaan kasoihin.
Kasoissa kannot puhdistuvat ja kuivuvat 4–8 viikkoa. Sen jälkeen kannot pidetään kuivumassa ja puhdistumassa tienvarsivarastossa yli kesän.
Osa uudistushakkuualan kannoista jätetään aina nostamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Lähteet: UPM, Metsänhoidon suositukset
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
