Neuvonta ratkaisee usein luontokohteen kohtalon – ”Kukaan ei pakota hakkaamaan, mutta joskus tuloa on saatava”, MTK:sta todetaan
MTK:n mukaan suuri osa metsänomistajien suojeluun tarjoamista Metso-kohteista tulee metsänhoitoyhdistysten kautta.Tilaajalle
Hakataanko vai ei? Luontopaneeli painottaa, että neuvontatilanteissa metsänomistajille pitää turvata aito valinnanmahdollisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti. Kuvituskuva MT:n ja Aarteen arkistosta. Kuva: Hanne ManeliusSuomen Luontopaneeli suosittelee jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuuden lisäämistä ja avohakkuiden kieltämistä ojitetuilla turvemailla, pienvesien läheisyydessä ja virkistysmetsissä.
Kenties jatkuvalla kasvatuksella pystyttäisiin myös kattamaan osa EU:n suojelutavoitteista.
Luontopaneeli painottaa, että neuvontatilanteissa metsänomistajille pitää turvata aito valinnanmahdollisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsäneuvontaa tekevät metsänhoitoyhdistykset (MHY), Metsäkeskus, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyritykset.
WWF:n teettämän kyselyn mukaan metsäammattilainen oli esitellyt metsän jatkuvaa kasvatusta ainoastaan kolmasosalle metsänomistajista.
Lähes puolelta vastanneista metsäneuvoja ei ollut kysynyt metsänomistajan omia tavoitteita.
”Metso-sopimuksen kariutuminen voi johtaa hakkuisiin.”
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola vakuuttaa, että metsänhoitoyhdistykset (MHY) toteuttavat hakkuut ja muut metsänhoitotoimet asiakkaan toiveiden mukaisina.
”Pakko mennä näin nykyään, muuten asiakkaat olisivat entisiä”, kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija Markus Nissinen MTK:sta komppaa.
Mäki-Hakola huomauttaa, että metsänomistajien suojeluun tarjoamista Metso-kohteista suuri osa tulee metsänhoitoyhdistysten kautta.
Mäki-Hakola toivoo valtiolta lisää rahoitusta vapaaehtoisuuteen perustuville luonnonsuojeluohjelmille EU:n suojeluitavoitteiden toteuttamiseksi.
”Kukaan ei pakota hakkaamaan metsiä, mutta joskus tuloa on tavalla tai toisella saatava. Silloin Metso-sopimuksen kariutuminen voi johtaa hakkuisiin.”
MTK on lanseerannut luontoarvojen kauppapaikan luontoarvot.fi. Pyrkimyksenä on luoda markkinat myös sellaisille luontokohteille, joita ei Metso-ohjelmaan hyväksytä.
Jatkuva kasvatus ei sovi joka paikkaan.
Metsänhoitoyhdistykset muodostavat ketjun, jossa kehitetään palveluita osin MTK-vetoisesti. Siten palveluvalikoiman pitäisi olla yhtenäinen.
Mäki-Hakola ei usko, että osaavien urakoitsijoiden puute hidastaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä: ”Yrittäjät tekevät töitä annettujen ohjeiden mukaan. Metsänomistajalla on myös aina mahdollisuus hyödyntää MHY:n korjuupalvelua.”
Hän huomauttaa, ettei jatkuva kasvatus sovi joka paikkaan.
”Se voi johtaa kuusikoitumiseen ja kasvattaa tuhoriskiä. Myös muita riskejä on olemassa.”
Markus Nissisen mukaan jatkuvalle kasvatukselle on kysyntää vasta vähän, mutta määrät ovat kasvussa.
Metsäkeskuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen mukaisten poimintahakkuiden osuus kaikista ilmoitetuista hakkuista oli vuonna 2020 kolmisen prosenttia.
Toisaalta Metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa metsänomistajista liki 60 prosenttia ilmoitti käyttävänsä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ainakin osassa metsistään. Eri asia on, ymmärtävätkö kaikki, mitä jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
