Raakkuja etsitään pohjoisen joista – laji vaatii kirkkaita virtavesiä menestyäkseen

Metsähallitus selvittää, miten raakut voivat Lapin vesistöissä. Samalla etsitään uusia raakkuyhdyskuntia sellaisista vesistöistä, joista on aiempia havaintoja. Lähes kuusivuotisen Raakkuohjelman rahoittaa Stora Enso.

“Raakkuohjelma 2030:n ansiosta meille muodostuu aiempaa parempi käsitys raakun tilanteesta. Olemme esimerkiksi koonneet raakkuesiintymätiedot erilaisista lähteistä kartalle”, kertoo erityisasiantuntija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Ilmosen mukaan kartalla on tietoa myös sellaisista aiemmista hankkeista, joissa raakkuja on etsitty muttei löydetty.

Raakku eli jokihelmisimpukka vaatii kirkkaita ja virtaavia vesiä menestyäkseen. Kuva: Osuuskunta Lumimuutos

Tänä kesänä Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää ostopalveluna Kemijoen sivuvesistössä 14 kohteelta raakkujen esiintymistä. Näillä alueilla on aiempia havaintoja jokihelmisimpukoista.

Lisäksi Luontopalvelut kartoittaa omana työnä raakkujen tilaa Kemijoen vesistössä elo-syyskuussa. Kemijoen vesistön lisäksi selvitetään raakkujen tilaa Tuuloman vesistössä.

Raakkuyhteisöjen elinvoimasta ja vesistön hyvästä tilasta kertovat nuoret raakut.

Tällä hetkellä Suomessa tunnetuista reilusta 160 raakkupopulaatiosta vähän yli puolesta on tehty populaation tilatutkimus.

”Tämä on hyvä alku tässä hankkeessa, jonka aikana parannamme tietojärjestelmätietoa, kunnostamme ja hoidamme virtavesiä sekä ennallistamme raakkujen elinympäristöjä”, toteaa metsänomistajaliiketoiminnan johtaja Tuomas Tiilikainen Stora Ensosta.

Stora Enson puunkorjuu aiheutti laajan raakkutuhon Hukkajoella pari vuotta sitten.