Raakkutuhon kaikki epäillyt kiistävät syyllisyytensä – riski miljoonien korvausvaatimuksiin

Suomussalmen raakkutuhon esitutkinta on valmistunut. Tapaus etenee syyttäjälle syyteharkintaa varten. Suomussalmen Hukkajoella oli ajettu useita satoja kertoja raakkuesiintymän yli metsäkoneilla, poliisi kertoo tiedotteessa. Joenylitysten seurauksena jokeen oli kulkeutunut tonneittain hiekkaa ja muuta maa-ainesta.

Oulun poliisin suorittamassa esitutkinnassa kuultiin rikoksesta epäillyn asemassa koko puunkorjuuprosessin osallisuusketjusta kymmentä henkilöä. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Raakkutuho paljastui 15. elokuuta 2024. Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden tuhoaminen tapahtui Stora Enson hakkuutyömaalla, jossa työtä suoritti alihankkija.

Aiheutuneesta vahingosta teki tutkintapyynnön Metsähallitus. Poliisi ryhtyi tutkimaan tapahtunutta törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Tapausta on tutkittu myös nimikkeillä törkeä eläinsuojelurikos sekä ympäristön turmeleminen.

Mutaan hautautuneita raakkuja Hukkajoella noin sata metriä yliajopaikalta alajuoksulle. Kuva: Pirkko-Liisa Luhta

Hukkajoen yliajojen seurauksena kuolleiden raakkujen lopulliseksi määräksi on tarkentavien tutkimusten perusteella arvioitu 3 283 simpukkaa. Yhden jokihelmisimpukan arvo on tapahtuma-aikana ollut 589 euroa, jolloin vahingon kokonaisarvion suuruus on 1 933 687 euroa.

Lisäksi on arvioitu, että tapahtumat ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa Hukkajoen taimenkannalle, jota ilman raakku ei pysty lisääntymään. Kalataloudellisen vahingon arvoksi on arvioitu 254 480 euroa, joka muodostuu kalatuotannon menetyksestä ja vahinkoalueen kunnostuskustannuksista.

Esitutkinnassa on selvitetty, että puunkorjuulle olisi ollut vaihtoehtoinen reitti Metsähallituksen maata pitkin. Vaihtoehtoisen reitin käyttämisestä olisi laskelmien mukaan aiheutunut kuluja yhteensä 9 500 euroa. Arviolaskelma koostuu puun varastointimaksusta, Metsähallituksen tiemaksusta ja pidemmästä kuljetusmatkan pituudesta.

Raakkutuho johti elokuussa 2024 valtavaan pelastusoperaatioon, jossa Metsähallituksen mukaan Hukkajoella siirrettiin noin 5 500 raakkua ajouran alapuolelta yläjuoksulle.

Saman syksyn seurannoissa havaittiin, ettei raakkujen kuolleisuus merkittävästi kasvanut yläjuoksulla, johon raakkuja siirrettiin. Alajuoksulla kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi noin kilometrin matkalla.

”Onnistuimme siirtojen avulla pelastamaan todennäköisesti tuhansien raakkujen hengen, ja simpukat pystyvät jatkamaan pitkää elämäänsä”, totesi Metsähallituksen raakunsuojeluhankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta tiedotteessa keväällä 2025.

Raakkutuho nostatti poikkeuksellisen mittavan keskustelun paitsi Hukkajoen tapahtuman kulusta ja vastuista, myös laajemmin siitä, miten metsäalalla huolehditaan ympäristönsuojelusta.