Ilveskanta kasvussa –eniten ilveslupia myönnettiin Pohjois- ja Etelä-Savoon

Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia ilveksen metsästykseen hakemusalueille, joilla ilveskanta oli tiheä ja kannankehitys on kasvava tai vakaa. Lupaharkinnassa otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuottama kanta-arvio ja pentue-elinpiirit.

Poikkeuslupaharkintaa ohjasi ilveksen ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin riistakeskusalueittain ilveskannan kokoa ja metsästysverotuksen tasoa.

Luken arvion mukaan ilveksen kestävä metsästysverotus on 410 eläintä eli 16,9 prosenttia aikuisten ilvesten määrästä. Myönnettyjen lupien kokonaisverotusaste on 12,4 prosenttia.

Mikäli alueella ei ole tehty riittävästi havaintoja ilvespentueista, ei poikkeuslupakynnyksen katsota ylittyvän.

Hoitosuunnitelmaan perustuva ilveksen kannanhoidollinen metsästys on osoittanut toimivuutensa. Ihmisten asenne ilvestä kohtaan on hyväksyvä ja kannanarvioinnin perustana oleva havaintojen kirjaus kattavaa ja jatkuvaa. Metsästyksen päämääränä on paikallisten sitouttaminen ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttämiseen säätelemällä kannan kasvunopeutta metsästyksellä.

Ilves on Suomen suurpedoista runsaslukuisin ja uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Kanta on suotuisalla suojelun tasolla ja kasvava. Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2390–2575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta kasvoi edelliseen arvioon verrattuna. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa oli 438–468 ilvespentuetta. Kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli viime kaudella 174 ilvestä.