Aamulehti: Nokialta pyydystetty rapu oli valmiiksi keitetyn näköinen – mistä oli kyse?

Nokian Pyhäjärvessä ravustanut Lasse Ahtinen sai erikoisen rapusaaliin reilu viikko sitten. Merrassa ollut rapu oli valmiiksi kuin keitetty rapu eli punainen. Rapu oli kuitenkin elävä.

Aamulehden haastatteleman rapubiologi Japi Jussilan mukaan kyseessä oli normaali täplärapu. Ilmeisesti Nokialta pyydystetyltä ravulta puuttui kuitenkin kaikki muu pigmentti kuin punainen. Sama pigmentti jää rapuihin myös keittämisen jälkeen, sillä punainen pigmentti ei hajoa edes kiehuvassa vedessä.

Jussila työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Hänen mukaansa vastaavanlaisia värimuunnoksiin ei törmää usein, mutta tuottoisissa rapukannoissa niitä nähdään noin kerran vuodessa.

Punaisen värimuunnoksen lisäksi normaaliväristen täplärapujen joukossa voi olla silloin tällöin myös sinisiä, vihreitä tai valkoisia rapuja. Värimuunnokset eivät haittaa rapujen syömistä.

Täplärapu muistuttaa jokirapua, mutta sillä on suuremmat ja pulleammat sakset ja kuoren väritys on yleensä yläpuolelta ruskean ja oliivinvihreän sävyinen.

Täplärapu on saanut nimensä saksen hangassa olevasta vaaleasta täplästä, mutta laikku saattaa olla joillakin yksilöillä varsin huomaamaton ja jopa puuttua kokonaan. Etenkin saksen täplässä ja saksiraajojen alapinnoilla täpläravuilla on yleensä myös sinisen ja turkoosin sävyjä. Saksien alapinnat ovat yleensä kirkkaan punaiset tai oranssiin vivahtavat.

Täplärapu on peräisin Pohjois-Amerikasta. Sitä on istutettu ainakin 24 maan alueelle Euroopassa.

Vieraslaji-sivuston mukaan täplärapu on Euroopassa laajimmalle levinnyt vieraslaji. Ruotsiin täplärapuja tuotiin ensi kerran vuonna 1959 Kaliforniasta. Tuolloin oli tarkoituksena tutkia, voisiko täplärapu korvata rapuruton tuhoamaa alkuperäistä jokirapukantaa. Suomessa täplärapuja istutettiin koevesiin ensimmäisen kerran vuonna 1967.