• MTK:n asiantuntija kertoo, miten metsänomistaja voi tienata hiilinieluilla

    Hiilikaupassa on liiketoimintamahdollisuuksia, mutta MTK:n asiantuntijan Anssi Kainulaisen mukaan niiden täysimääräiseen toteutumiseen on vielä pitkä matka kuljettavana.
    Tilaajalle
    Kun hiilensidonnan sertifiointijärjestelmä joskus on käytössä, sen vaatimukset täyttävä metsänomistaja voi saada puustaan parempaa hintaa. Niin myös talopaketin toimittaja, joka käyttää hiilisertifioitua puuta.
    Kun hiilensidonnan sertifiointijärjestelmä joskus on käytössä, sen vaatimukset täyttävä metsänomistaja voi saada puustaan parempaa hintaa. Niin myös talopaketin toimittaja, joka käyttää hiilisertifioitua puuta. Kuva: Pekka Fali
    Metsä|Metsäpolitiikka
    16.3.202307:00
    Jukka Hämäläinen

    Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö hehkutti alkuviikosta, että kuluttajat tulevat jatkossa hamuamaan hiiltä sitovia tuotteita, ja että tämä tarjoaa metsänomistajille ansaintamahdollisuuksia.

    MTK:n kansainvälistä ilmastopolitiikkaa seuraava asiantuntija Anssi Kainulainen toivoo, että näin kävisi, mutta varoittaa että siihen on vielä pitkä matka.

    ”Hiilenpoistojen sertifiointilainsäädäntö on Brysselissä vasta työn alla. Jos bisnesmahdollisuuksia tulee, ne syntyvät sen kautta.”

    Yksinkertainen esimerkki voisi olla, että metsänomistaja saisi kasvattamalleen tukille tulevaisuudessa sertifiointileiman siitä, että puu on saanut viettää metsässä vaikkapa 20 vuotta pitempään kuin sen kaatoikä olisi muuten ollut.

    ”Juuri näin, jos sen kaltainen toiminta katsotaan sertifiointikelpoiseksi. Toistaiseksi on auki, mihin sertifikaatteja käytetään”, Kainulainen sanoo.

    Hiilikaupassa on liiketoimintamahdollisuuksia, vaikka sitä vielä tällä hetkellä käydäänkin pienessä mittakaavassa. Hiilikauppaa on esimerkiksi se, että lentomatkustaja hyvittää päästöjään rahoittamalla metsänkasvatusta jossakin.

    ”Markkina on vielä hyvin hajaantunutta. Yksittäiset yritykset toimivat hankekehittäjinä ja erilaisia malleja on luotu ja luodaan. Kauppa toimii, kun hiilensidontayksiköt ovat määrältään ja ajallisuudeltaan yhteneväisiä”, Kainulainen pohtii.

    Yleisesti ottaen Kainulainen pitää hiilikauppaa hyvänä mahdollisuutena maanomistajille.

    Euroopan parlamentti vahvisti 14. maaliskuuta EU:n hiilinielutavoitteen, josta Suomen osuus on 17,8 hiilidioksiditonnia vuonna 2030.

    ”Viime viikolla vahvistettu tavoite velvoittaa valtioita, ei maanomistajia. Valtio sitten katsoo millä tavoin sääntely on asiallisinta toimeenpanna. Käytännössä se tapahtuu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmalla ja Metka-kannusteilla. Valtion tehtävänä on kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin.”

    Kainulainen muistuttaa, että suomalaista metsätaloutta on harjoitettu niin, että hiilinielu on tilastoidun historian ajan ollut olemassa, vaikka sen koko onkin vaihdellut.

    Hän ei ota kantaa, onko hiilinielupäätös metsänomistajalle kokonaisuutena myönteinen vai kielteinen asia.

    ”Se on mikä on, eikä sitä auta enää ruikuttaa. Eurooppalaiset lainsäätäjät ovat hahmottaneet asian näin.”

    Lisää aiheesta
    • Euroopan parlamentti aikoo pistää metsänomistajat ja maanviljelijät muuttamaan elinkeinojaan enemmän hiiltä sitoviksi. Tämä tapahtuisi rahan voimalla.

      Ympäristö | Hiilen sitomisesta tulee bisnes maanviljelijöille ja metsänomistajille – ”Jotka haistavat tämän, pärjäävät”

      Tilaajalle
    • Suomen metsien hiilinielu ei riitä tällä hetkellä paikkaamaan muun maankäytösektorin aiheuttamia päästöjä. Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta niiden sitoman hiilen määrä on laskussa muun muassa männyn kasvun hidastumisen takia.

      Politiikka | Joutuuko Suomi oikeasti maksamaan EU:lle hiilinielujen kutistuttua? ”Jos Suomi on pakkasen puolella, komissio antaa huomautuksen”

      Tilaajalle
    • Suomella on EU-alueen 10. pienimmät päästöt. Kun ne suhteuttaa väkilukuun, Suomi nousee muutaman sijan ylöspäin.

      Energia | Saksa ja Puola aiheuttavat lähes puolet EU-alueen energiapäästöistä – miten suuri osuus Suomen päästöillä on?

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin