Miksi raha ei kelpaa metsän hoitoon? ”Kemeratuloksia on suorastaan surullista kommentoida”

Kestävän metsätalouden tukea jää tänä vuonna käyttämättä noin 20 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksen mukaan parannusta tilanteeseen ei ole näkyvissä ensi vuonnakaan.

”Kemeratuloksia on suorastaan surullista kommentoida. Olemme yrittäneet pitää esillä, että metsien hoitoon on rahaa tarjolla. Silti työt metsissä eivät ole edenneet”, harmittelee MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Metsäkeskus arvioi, että kemerarahojen käyttö jää tänä vuonna 37 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa, että valtion budjetissa kemeraan tälle vuodelle varattuja varoja jää käyttämättä noin 20 miljoonaa euroa.

Viime vuonna varoja jäi käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa. Tilanne on siis menossa koko ajan heikompaan suuntaan.

”Ensi vuosi on nykyisten kemerasääntöjen viimeinen vuosi, eikä se näytä paremmalta”, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

Niskanen arvelee, että kemeratöitä saatetaan siirtää suosiolla seuraavaan vuoteen, koska joillakin työlajeilla tuet kasvavat silloin.

Toisaalta esimerkiksi pienpuun korjuut kannattaisi hoitaa kuntoon nykyisellä tuella. Kemeran korvaava uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä (metka) painottaa rästien hoitamisen sijaan oikeaan aikaan tehtyjä taimikonhoitoja.

”Rästit eivät lopu rästejä hoitamalla, vaan sillä, että hoitotyöt tehdään ajallaan”, tiivistää Niskanen.

Kemeratuen osalta tämä vuosi on jo menetetty. Vaikka töiden joutumisessa on maakunnallisia eroja, metsäkeskuksen tilasto on kaikkineen surullista luettavaa.

Lähimmäksi tavoitetta tukivarojen käytössä on päästy Kainuussa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Niissäkin varoja on saatu käytettyä vasta vajaa kaksi kolmasosaa. Keski-Pohjanmaalla oli maanantaihin mennessä päästy vain 41 prosenttiin tavoitteesta.

Tiirolan mukaan vikaa pitää etsiä sekä systeemistä että metsäalan toimijoista.

”Ilmeisesti metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäpalveluiden tarjoajat ovat keskittyneet viime vuosina lähinnä puukauppoihin. Metsien hyvää hoitoa ei kuitenkaan saa unohtaa.”

Tiirolan mukaan metsät on pidettävä hyvässä kasvukunnossa, jos niiden halutaan toimivan hiilinieluina.

”Hoitotöihin on saatava lisää potkua. Tässä on kyse myös metsien käytön yleisestä hyväksyttävyydessä ja siitä, että myös tulevat polvet voivat käyttää metsiä”, sanoo Tiirola.

Niskasen mukaan asiakkaiden syyllistämisen sijaan kyse on pikemminkin kemeratöiden markkinoinnin epäonnistumisesta. Siihen taas vaikuttaa metsäalan toimijoiden metsänhoitotöistä saaman katteen pienuus.

Yhdeksi syyksi kemeravarojen käytön vähenemiseen Tiirola nostaa metsänomistajiin vaikuttaneen ilmastokeskustelun. Se näkyy etenkin kunnostusojituksien vähenemisenä.

Tänä vuonna esimerkiksi Uudellamaalla ei ole käytetty euroakaan sinne varatusta suometsien hoidon kemeratuesta.

Metsäteiden kunnostuksen vähäisyyteen syy saattaa löytyä liian tiukoista kemerasäännöistä. Metsänomistajat voivat pohtia, että teiden kantavuus- ja muut vaatimukset ovat liian kovat heidän tarpeisiinsa.