Jatkuva kasvatus kannattaa usein suometsissä – onnistuminen riippuu monesta tekijästä
”Ei voida mustavalkoisesti sanoa, että se joko on kannattavaa tai ei ole.”Tilaajalle
Jatkuva kasvatus pienaukkohakkuineen on varteenotettava vaihtoehto suometsissä. Kuva: Sanne KatainenOjitettujen suometsien metsätalouskäyttö kiinnostaa nykytilanteessa. Suometsien puureservi on merkittävä, mutta päätehakkuisiin ja kunnostusojituksiin nojautuvassa metsänkäsittelyssä vesistö- ja ilmastopäästöjen riski on suuri, todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) katsauksessa.
Ratkaisua suometsien talouskäyttöön on haettu jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta, jossa koko puustoa ei poisteta kerralla, vaan hakkuut toteutetaan toistuvina poiminta-, pienaukko- tai kaistalehakkuina.
Suometsissä jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa joukko taloudellisia ja ekologisia seikkoja.
”Ei voida mustavalkoisesti sanoa, että se joko on kannattavaa tai ei ole”, Luken tutkimusprofessori Artti Juutinen sanoo katsauksessa.
Jaksollisessa metsänkasvatuksessa kustannukset painottuvat kiertoajan alkuun. Maanmuokkaus, viljely, varhaisperkaus ja taimikonhoito voivat maksaa useita satoja euroja hehtaarilta. Tuottoja sen sijaan joudutaan odottamaan kiertoajan loppupuolelle.
”Suurimman tuloerän metsänomistaja saa vasta päätehakkuussa. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa tuloja saadaan säännöllisesti 15 vuoden välein eikä esimerkiksi uudistamisesta koidu kustannuksia”, Juutinen sanoo.
Kun tulevaisuuden rahavirrat diskontataan nykyhetkeen, vaaka kallistuu Juutisen mukaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen puoleen.
”Mitä korkeampaa korkokantaa laskennassa käytetään, sitä kannattavammaksi jatkuvapeitteinen kasvatus muodostuu.”
Jatkuvassa kasvatuksessa oletetaan, että käsitelty alue taimettuu luontaisesti. Tätä edesauttaa, jos puusto on jo lähtötilanteessa eri-ikäistä.
”Saman ikäinen puusto ei ole hyvä lähtötilanne.”
Myös puulaji vaikuttaa taimettumiseen. Varjopuuna kuusi taimettuu poimintahakkuidenkin jälkeen hyvin, valopuu mänty sen sijaan vaatii suuremman aukon taimettuakseen.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa vältytään kunnostusojitukselta, sillä jäävä puusto pitää haihduttamisellaan pohjaveden matalana.
Suometsien käyttöä voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisen kannattavuuden kautta. Juutisen mukaan tämä tarkastelukulma on monesti puhdasta puuntuotannon näkökulmaa kiinnostavampi.
”Jos tarkastellaan yhteiskunnallista kannattavuutta, on huomioitava esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja vesistövaikutusten kaltaiset tekijät.”
Jos näille asetetaan painoa, voidaan päästä tilanteeseen, jossa jatkuvapeitteinen kasvatus suometsässä ei yksityistaloudellisesti ole kannattavaa, mutta on sitä yhteiskunnallisesti.
Luken artikkeliin pääset tästä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
