Lyhyelle tukille syntyi kysyntää Venäjän vastaisten pakotteiden takia

Millainen on hyvä tukki?

”Mahdollisimman lähellä kun olisi puhdasta lieriötä, sitä parempi”, toteaa Iisveden Metsän tuotantojohtaja Sami Juntunen.

Iisveden Metsä on 100-vuotias, keskisuuri saha, jonka perusti aikoinaan joukko metsänomistajia. Saha ostaa kuusipuuta latvaltaan 11-senttisestä pikkutukista järeään tukkiin asti.

”Meidän tuotantomme viedään pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Japaniin. Ne ovat markkinoita, joilla visuaalinen laatu on tärkeää. Savolaisessa kuusessa on pienet oksat pääsääntöisesti.”

Kun Iisveden Metsä on onnistunut hankkimaan mahdollisimman solakkaa savolaista kuusta, tukit luokitellaan sen mukaan, miten niistä saadaan arvokkainta sahatavaraa irti.

”Ylivoimaisesti arvokkainta on keskitavara. Sen hinta voi olla esimerkiksi 280 euroa kuutiolta, kun sivulaudoista maksetaan 200 euroa. Pyrimme luokittelemaan tukit aina keskitavaran mukaan.”

Kuva: Pentti Vänskä

Järeällä tavaralla ja pintalaudoilla on täysin eri markkinat. Laudat päätyvät esimerkiksi betonimuotteihin tai kuormalavoihin, kun taas sisustuspaneelia tehdään järeästä keskitavarasta. Esimerkiksi Japanissa toimii jatkojalostajia, jotka sahaavat Suomesta laivatut kuusilankut lukuisiksi eri mittaisiksi rimoiksi.

Pikkutukeista puolestaan sahataan joka sivultaan saman mittaista parrua.

Pituus vaikuttaa sahatavaran hintaan vain vähän, Juntunen toteaa. Sen sijaan järeys on tärkeä tekijä, koska se heijastuu tuotannon kustannuksiin.

”Ohuesta tukista tulee käsittelykuluja. Vehkeitä pitää pyöritellä kaksi kertaa enemmän saman määrän tuottamiseksi.”

Juntusen mukaan tukkien pinnasta tulevat sivulaudat voi sahan näkökulmasta rinnastaa puruun ja hakkeeseen. Ne ovat kaikki rahan arvoisia sivutuotteita, joita sahauksessa väistämättä syntyy.

Iisveden Metsä sahaa vanhoissa, suojelluissa rakennuksissa, mikä rajoittaa käytettävissä olevaa tilaa. Pitkää sahalinjastoa ei ole, vaan yksi teräpakka sahaa tukit kerralla valmiiksi. Kuva: Pentti Vänskä

Viimeiset pari vuotta, kun kuitu- ja energiapuusta on ollut Suomessa niukkuutta, purun ja hakkeen taloudellinen merkitys sahoille on korostunut.

”Se on meidän kauppatavaraa isojen metsäyhtiöiden tukkitoimituksiin”, Juntunen toteaa.

Sahan tukkilajittelupöydällä voi nähdä Iisveden Metsän tukkimittojen ääripäät. Rinnakkain linjastolle saattaa lipua järeä tyvitukki ja rimpulainen pikkutukki. Pituusmittoja on neljä. Pisin tukki on 5,5-metrinen ja lyhin 3,1 metriä.

3,1-metrisen tavaran tuotanto alkoi sahalla vasta hiljattain, ja syy liittyy Venäjän hyökkäyssotaan, Juntunen kertoo.

Venäjällä on perinteisesti tuotettu kuusimetristä sahatavaraa. Venäjän vienti moniin maihin loppui sodan vuoksi asetettuihin talouspakotteisiin.

Sen jälkeen sahoilta on alettu kysellä puolta lyhyempää, kolmemetristä tavaraa Japaniin. Vain harva saha on ryhtynyt kuusimetrisen tukin sahaukseen sen heikon sahatavarasaannon ja vaikean käsiteltävyyden vuoksi.

Metsänomistajat arvostavat lyhyen tukin ostajia, koska usein lyhyt tukki mahdollistaa rungon tukkiosan hyödyntämisen tarkemmin kuin pelkkien pitkien mittojen varassa.

”Kolmimetrinen tukki on totta kai myös ostotyökalu meidän metsäosastolle.”